Wikipedia

Ateistien osuutta väestöstä on hankala mitata. Ihmiset tulkitsevat ateismin ja muut läheiset käsitteet eri tavoin. Lisäksi on vaikeaa tehdä rajanvetoa ateismin, ei-uskonnollisuuden, ei-teistisen uskonnollisuuden tai spiritualismin välille. Lisäksi atestit eivät välttämättä ilmoita näkemystään sosiaalisen leimautumisen tai syrjinnän vuoksi joillakin alueilla. Useimmat tutkimukset kuitenkin arvioivat ei-uskonnollisten osuuden olevan noin 12-15% maailman väestöstä.

Korkein esitetty arvio "ei-uskonnollisina" itseään pitäville ihmisille on 1,2 miljardia, eli noin 20 % maailman väestöstä (O'Brien & Palmer 1993). Osa tästä ryhmästä on ateisteja, joiden määrän arvioidaan olevan 200–240 miljoonan välillä. Suurin osa näistä ihmisistä on kotoisin entisen Neuvostoliiton ja Kiinan alueelta, missä kommunistinen valtio pyrki hävittämään uskontoja. Toisen arvion mukaan "ei-uskonnollisten" määrä olisi noin 750 miljoonaa (Zucherman 2005 ja David B. Barrett 2000) ja ateistien määrä tästä noin 150 miljoonaa, eli 2,5 % maailman väestöstä.^[1]

Joidenkin tutkimusten mukaan ateismi on erityisen yleistä tieteenharjoittajien keskuudessa. Vuonna 1914 James H. Leuba havaitsi, että 58 % tuhannesta satunnaisesti valitusta yhdysvaltalaisesta luonnontieteilijästä ei uskonut jumalaan. Tiedelehti Nature toisti tutkimuksen vuonna 1996. Tulosten mukaan 60,7 % tieteenharjoittajista oli uskonnottomia. Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan valituista huippututkijoista 93 % oli uskonnottomia. ^[2]

Maailmanlaajuisia kyselyjä

BBC:n vuonna 2004 kymmenessä eri maassa tekemässä kyselyssä tutkituissa maissa väestöstä keskimäärin 17 % on uskonnottomia. Eniten uskonnottomia oli Britanniassa (39 %). Yhdysvaltain väestöstä 10 % oli uskonnottomia. ^[3]

AP/Ipsos teki vuonna 2005 kyselyn kymmenessä maassa. Teollisuusmaista eniten uskonnottomia oli Etelä-Koreassa (41 %) ja Ranskassa (35 %) ja vähiten Italiassa (5 %) ja Yhdysvalloissa (6 %).^[4]

Vuoden 2008 ARIS tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa uskonnottomien määrä on kasvanut. Vuonna 1990 uskonnottomia oli 14 331 000 ihmistä eli 8,2 % väestöstä, vuonna 2001 29 481 000 ihmistä eli 14,1 % väestöstä ja vuonna 2008 34 169 000 ihmistä eli 15,0 % väestöstä. Agnostikkoja vuonna 2008 Yhdysvalloissa oli 1 985 000 ihmistä eli 0,9 % väestöstä ja ateisteja 1 621 000 ihmistä eli 0,7 % väestöstä.^[5]

Ateismi Euroopassa

Eurostatin vuonna 2005 tekemän Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 18 % Euroopan unionin asukkaista ei uskonut minkäänlaiseen jumalaan, henkeen tai elämänvoimaan. 52 prosenttia sanoi uskovansa jumalaan ja 27 % jonkinlaiseen henkeen tai voimaan. Vähiten jumalaan uskovia oli Virossa (16 %). ^[6]

Useiden tutkimusten mukaan Ruotsi on maailman uskonnottomimpia maita. Davien (1999) mukaan 85 % ruotsalaisista ei usko jumalaan. ^[7] Eurostatin kyselyssä 23 % ruotsalaisista uskoi jumalan olemassaoloon, 53 % uskoi jonkinlaiseen henkeen tai voimaan ja 23 % ei uskonut mihinkään jumalaan, henkeen tai voimaan. Tämä tekisi Ruotsista Euroopan unionin kolmanneksi ateistisimman maan Viron ja Tšekin jälkeen. Vuonna 2001 tehdyn väestölaskennan mukaan 59 % väestöstä oli uskonnottomia, 32,2 % uskovia ja 8,8 prosenttia ei vastannut kysymykseen. ^[8]

Vuonna 2006 norjalainen sanomalehti Aftenposten teki kyselytutkimuksen, jonka mukaan 29 % uskoi jumalaan, 23 % uskoi korkeampaan voimaan, jonka luonteesta heillä ei ole tietoa, 26 % oli uskonnottomia ja 22 % epäilijöitä. Määritelmästä riippuen Norjassa olisi siis ateisteja 49–71 % väestöstä.

Vuonna 2003 tehdyssä kyselyssä ranskalaisista 54 % sanoi olevansa uskovia, 47 % uskonnottomia ja 26 % välinpitämättömiä. ^[9] (Tutkimuksessa luokat eivät olleet toisensa poissulkevia, koska kokonaisprosenttiluvut olisivat 127 %).

BBC:n Isossa-Britanniassa vuonna 2004 tekemässä kyselyssä uskonnottomia oli 40 % väestöstä. Samana vuonna tehdyn YouGov-kyselyn mukaan uskonnottomia oli 35 %, epävarmoja 21 %.^[10] Kyselyssä miehet ja nuoret olivat keskimäärin uskonnottomampia kuin naiset ja vanhempi osuus väestöstä.

Vuonna 2002 VTsIOM-tutkimuslaitoksen tekemän tutkimuksenn mukaan 32 % venäläisistä oli uskonnottomia. 58 % kutsui itseään ortodokseiksi, mutta vain 42 % heistä sanoi, ettei ole käynyt koskaan kirkossa.

Ateismi Suomessa

Kirkon tutkimuskeskus on kartoittanut kyselytutkimuksilla suomalaisten uskonnollista identiteettiä. Vuonna 2003 tehdyn Kirkkomonitor 2004 -tutkimuksen mukaan suomalaisista 12 % katsoo olevansa ateisteja. Kristittynä itseään piti 73 %, uskovana 38 % ja uskovaisena 16 %.^[11]Kirkkomonitor 2007 -tutkimuksessa kysymyksen vastausvaihtoehtoja lisättiin, ja "ateismi" vaihtoehto muutettiin muotoon "vakaumuksellinen ateismi". Vakaumuksellisia ateisteja oli 5 % ja kristityksi itsensä koki 68 % vastaajista. Uskovana itseään piti 31 % ja uskovaisena 15 %.^[12]

Vuonna 2007 suomalaisten uskonnollisuutta selvitettiin kansainvälisessä ISSP 2008 -kyselyssä. Kyselyyn osallistui 1136 henkilöä, jotka vastasivat kysmykseen "Mikä parhaiten kuvaa omaa käsitystänne Jumalan olemassaolosta?" seuraavasti:^[13]

• En usko Jumalaan enkä ole koskaan uskonut, 14,7 %
• En usko Jumalaan nykyään mutta uskoin aiemmin, 11,1 %
• Uskon Jumalaan nykyään mutta en uskonut aiemmin, 4,0 %
• Uskon Jumalaan ja olen aina uskonut, 40,8 %
• En osaa sanoa, 29,5 %

Zuckermanin vuonna 2005 tekemän eri maita vertailevan tutkimuksen mukaan suomalaisista ateisteina, agnostikkoina tai persoonalliseen jumalaan uskomattomina itseään piti 28-60 %.^[14]

Vapaa-ajattelijain liitto teki yhdessä Suomen Gallupin kanssa vuonna 1973 kyselytutkimuksen ^[15], jonka lopputulos oli seuraava:^[16]Väite ja %

• Uskon jumalan olemassaoloon, koska kaikkeudella on luoja (38 %)
• Uskon jumalan olemassaoloon, koska joku ohjaa luonnon järjestystä (30 %)
• Uskon jumalan olemassaoloon, koska jumala antaa kaikelle elämälle tarkoituksen (34 %)
• Uskon jumalan olemassaoloon, koska muuten ei tiedettäisi, mikä on hyvää/pahaa (24 %)
• Uskon jumalan olemassaoloon, koska olen kokenut jumalan avun (17 %)
• En tiedä, onko jumalaa olemassa, mutta uskon, että joku korkeampi voima on (29 %)
• Kysymys on mielestäni yhdentekevä/pohtiminen tarpeeton (4 %)
• Jumalaa ei ole olemassa (3 %)
• Tieteen avulla ei voida sanoa mitään jumalan olemassaolosta (8 %)
• Tieteeseen perustuen voidaan osoittaa, ettei jumalaa ole olemassa (1 %)
• Ei osaa sanoa (3 %)

Tutkimusmenetelmien ongelmia

Ateismin tai uskonnollisuuden mittaaminen on hankalaa. Kyselytutkimuksissa jo pelkästään esitetyn kysymyksen sanamuoto voi vaikuttaa merkittävästi tulokseen. Lisäksi monissa tutkimuksissa kysytään, ovatko he ”ateisteja” tai ”agnostikkoja”. Tämä voi olla harhaanjohtavaa, koska näiden käsitteiden merkitys tulkitaan eri tavoin ja jotkut voivat sanoa olevansa sekä ateisteja että agnostikkoja. Useat tutkimukset pyrkivät vain mittaamaan uskonnottomien ihmisten lukumäärää.

Katso myös

• Ateismi
• Uskonnottomuus

Lähteet

Aiheesta muualla

• http://www.harrisinteractive.com/news/allnewsbydate.asp?NewsID=1131
• Zuckerman, Phil: Atheism: Contemporary Rates and Patterns. Teoksessa Martin, Michael (Editor): Cambridge Companion to Atheism. Cambridge Companions to Philosophy. New York: Cambridge University Press, 2005. ISBN 0-521-60367-6.
• Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Ateistien määrä nousee Yhdysvalloissa.

.