New : sens
A windows (pop-into) of information (full-content of Sensagent) triggered by double-clicking any word on your webpage. Give contextual explanation and translation from your sites !
Boggle
Friisin kieli
Wikipedia
| Friisi | |
|---|---|
| Omakielinen nimi | frysk, frasch, fresk, friisk |
| Englanninkielinen nimi | Frisian |
| Ranskankielinen nimi | frison |
| Tiedot | |
| Alue | Alankomaat Saksa |
| Puhujia | 500 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | germaaniset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | fy |
| ISO 639-2 | fry |
| SIL | FRI |
Ohje | |
Friisi (omalla kielellä frysk, frasch, fresk tai friisk) on nimitys usealle kielelle, joita puhuvat friisit Alankomaiden ja Saksan rannikoilla (Friisinmaalla). Friisi on skotin kielen jälkeen lähimpänä englannin kieltä. Englannin ja friisin puhujat eivät kuitenkaan ymmärrä toisiaan. Friisillä on virallinen vähemmistökielen asema Alankomaissa ja Saksassa.
Sisällysluettelo |
Piirteet
Friisi kuuluu englannin kielen tavoin indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten länsigermaaniseen ryhmään. Friisi jakaantuu kolmeen kieleen: länsi-, itä- ja pohjoisfriisiin.[1] Ensiksi ja viimeksi mainitut ovat myös kirjakieliä. Muiden muassa kielien vokaalijärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan.
Luokittelu
Friisin kielen levinneisyys.
Länsifriisiä puhuu Alankomaissa vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 467 000 henkilöä. Valtaosa kielen puhujista asuu Friisinmaan provinssinsa, jossa yli 70% väestöstä osaa puhua kieltä.[2] Puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen.
Itäfriisin puhujia on Saksassa, mutta heitä oli vuoden 2003 arvion mukaan enää 2000. Kieltä puhutaan Emdenin ja Oldenburgin kaupunkien alueella. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.[3]
Pohjoisfriisiä puhuu Saksassa noin 10 000 henkeä Schleswig-Holsteinin alueella sekä Helgolandissa ja muutamassa muussa saaressa. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.[4] Kieltä puhuttiin aikoinaan myös Tanskassa, mutta sieltä se on jo hävinnyt.
Kielinäyte
Itäfriisiksi
- Die Wänt strookede dät Wucht uum ju Keeuwe un oapede hier ap do Sooken.
Pohjoisfriisiksi
- Di dreng aide dåt foomen am dåt kan än mäket har aw da siike.
Länsifriisiksi
- De jonge streake it famke om it kin en tute har op 'e wangen.
Tanskaksi
- Drengen aede pigen på kinden og kyssede hende på kinderne.
Hollanniksi
- De jongen streelde/streek het meisje rond haar kin en kuste haar op haar wangen.
Saksaksi
- Der Junge streichelte das Mädchen ums Kinn und küsste sie an den Wangen.
Englanniksi
- The boy stroked the girl on the chin and kissed her on the cheeks.
Skotiksi
- The laddie straikit the lassie oan the chin an gied hir a smouch oan the chouks.
Kirjallisuus
- The other languages of Europe, 2001, ISBN 1-85359-509-8
- Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat. 2002. ISBN 951-662-734-X
Lähteet
Aiheesta muualla
Friisinkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
.
.
