Wikipedia

Canada Kanada
lippu vaakuna
Valtiomuoto	parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
Monarkki Kenraalikuvernööri Pääministeri	Elisabet II Michaëlle Jean Stephen Harper
Pääkaupunki	Ottawa (812 129 as.) 45°24' N, 75°40' W
Muita kaupunkeja	Toronto (2 503 281 as.), Montréal (1 620 693 as.), Vancouver (578 041 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	9 984 670 [1] km² (sijalla 2) 8,92 % [1]
Väkiluku (2006)  – väestötiheys  – väestönkasvu	32 422 919 [2] (sijalla 37) 3,3 / km² 0,88 [1] % (2006)
Viralliset kielet	englanti, ranska¹
Valuutta	Kanadan dollari (CAD)
BKT (2006)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 11 1 080 mrd. USD [1] 32 900 USD
HDI (2005)	0.961[3] (sijalla 4)
Elinkeinorakenne	maatalous 2,2 [1] %, palvelut 68,7 %, teollisuus 29,1 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC-3:30 / UTC-8 UTC-2:30 / UTC-7
Itsenäisyys  – BNA Act  – Statute of Westminster  – Canada Act	1. heinäkuuta 1867 11. joulukuuta 1931 17. huhtikuuta 1982
Lyhenne Maatunnus	CA ajoneuvot: CDN lentokoneet: C / CF
Kansainvälinen suuntanumero	+1
Motto	A Mari Usque Ad Mare (lat. ’Mereltä merelle’)
Kansallislaulu	O Canada

Kanada on pohjoisamerikkalainen Kansainyhteisöön kuuluva liittovaltio, jonka rajanaapuri on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa. Idässä Kanada rajoittuu Atlanttiin, lännessä Tyyneenmereen ja Alaskaan sekä pohjoisessa Pohjoiseen jäämereen.

Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (n. 10 miljoonaa neliökilometriä), ja väkiluvultaan 36. suurin valtio (n. 32 miljoonaa). Sen viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Kanadan pääkaupunki on Ottawa, ja sen muita suuria kaupunkeja ovat Calgary, Edmonton, Montréal, Québec, Toronto, Vancouver ja Winnipeg.

Kanada muodostaa yhdessä Yhdysvaltojen ja Meksikon kanssa Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen.

Sisällysluettelo 1 Nimi 1.1 Dominio-nimitys 2 Historia 3 Maantiede 3.1 Ilmasto 3.2 Kasvillisuus 3.3 Eläimistö 3.4 Provinssit ja territoriot 4 Väestö 4.1 Etniset ryhmät 4.2 Uskonto 4.3 Kieli 4.4 Suurimmat kaupungit 5 Kulttuuri 6 Tiedotusvälineet 6.1 Sanomalehdet 6.2 Sähköiset tiedotusvälineet 7 Politiikka 7.1 Monarkki ja kenraalikuvernööri 7.2 Hallinnollinen valta 8 Talous 9 Liikenne 10 Koulutus 11 Turismi 12 Lähteet 12.1 Viitteet 12.2 Yleislähteet 13 Kirjallisuutta 14 Aiheesta muualla

Nimi

Kanadan nimen uskotaan tulleen irokeesien sanasta kanata, joka tarkoittaa ’kylää’ tai ’asutusta’. Vuonna 1535 paikalliset asukkaat käyttivät sanaa kertoakseen Jacques Cartierille, missä Stadacona, nykyisen Québecin kaupungin alue, sijaitsee. Cartier viittasi sanalla Canada Stadaconan lisäksi Stadaconan heimopäällikkö Donnaconan vallan alaisiin alueisiin. Vuonna 1547 kartat alkoivat käyttää samaa nimeä alueesta ja sen ympäristöstä. ^[4]

Nimeä Kanada käytettiin pitkään vain vain Saint Lawrence-joen laaksosta, jossa 1800-luvun alkupuolella sijaitsivat Upper Canada ja Lower Canada -nimiset brittiläiset siirtomaat. Vuonna 1841 ne yhdistettiin Kanadan maakunnaksi (engl. Province of Canada), joka silti edelleen käsitti vain osan nykyisestä Kanadasta. Kun se vuonna 1867 yhdistettiin muiden Pohjois-Amerikassa sijainneiden brittiläisten siirtomaiden kanssa Kanadan autonomiseksi dominioksi, sai koko maa nimen Kanada, joskin vielä tuolloin vahvistetussa itsehallintolaissa siitä käytettiin myös nimitystä Brittiläinen Pohjois-Amerikka (engl. British North America).

Dominio-nimitys

Vuodesta 1871 lähtien Kanadasta käytettiin liittovaltion virallisissa asiakirjoissa yleisesti nimeä Kanadan dominio (engl. Dominion of Canada) ^[5]. ^[6] Vaikka Kansainyhteisön muista jäsenvaltioista vuonna 1947 lakattiin käyttämästä dominio-nimitystä, Kanadassa tätä nimitystä käytettiin yleisesti vielä 1950-luvullakin, ja vasta myöhemmin sitä alettiin välttää virallisissa asiakirjoissakin. Vuonna 1982 vahvistettu uusi perustuslaki ei dominio-nimitystä enää tunne, eikä sitä nykyisin enää käytetä myöskään kansainvälisissä yhteyksissä. Samana vuonna muutettiin myös maan kansallispäivän (1. heinäkuuta) virallinen nimi Dominion day muotoon Canada Day. ^[7]

Historia

Pääartikkeli: Kanadan historia

Ensimmäisten ihmisten arvellaan saapuneen nykyisen Kanadan alueelle Beringinsalmen kohdalla olleen maakannaksen yli noin 35 000–12 000 eaa. Noin 1 200 eaa. nykyisten inuitien esi-isät etenivät itään ja pohjoiseen pohjoiselle napapiirille saakka. Viikingit kävivät Newfoundlandin rannikolla jo noin vuonna 1000. ^[8][9]

Vuonna 1497 englantilainen John Cabot nousi maihin Newfoundlandiksi kutsumallaan alueella mahdollisesti Saint Lawrence -joen suulla ja julisti alueen kuuluvan Englannin kuningaskunnalle. Ei ole kuitenkaan varmaa, saapuiko Cabot todella nykyiseen Newfoundlandiin vai Nova Scotiaan tai Maineen. 1534 ranskalainen tutkimusmatkailija Jacques Cartier saapui Samuel de Champlainin kanssa Saint Lawrencen lahdelle, ja Cartieria pidetäänkin usein Kanadan löytäjänä. Kummankaan tutkimusmatkailijan jäljiltä ei alueelle jäänyt pysyvää eurooppalaista asutusta. 1500-luvun alkupuolella sekä Englanti että Ranska väittivät omikseen nykyiseen Kanadaan kuuluvia alueita. ^[10]

Vuonna 1583 Sir Humphrey Gilbert väitti Newfoundlandia Elisabet I:n myöntämällä erioikeudella Englannin ensimmäiseksi merentakaiseksi siirtokunnaksi. Vuonna 1604 ranskalaiset uudisasukkaat olivat ensimmäiset eurooppalaiset, jotka asettuivat pysyvästi asumaan nykyisen Kanadan alueelle. Ranskalaisten siirtokunnista käytettiin nimeä Uusi Ranska. Vuonna 1663 Ludvig XIV teki Uudesta Ranskasta eli nykyisestä Kanadasta Ranskan siirtomaan. Tänä aikana muodostettiin brittiläisiä asutuksia Atlantin rannikolle ja Hudsoninlahden ympärille. Kun nämä siirtokunnat kasvoivat, alkoi Englannin ja Ranskan välillä vuonna 1689 seitsenvuotinen sota Pohjois-Amerikan vallasta. Vähitellen Ranska menetti alueitaan Englannille ja luovutti viimeisetkin osat Uudesta Ranskasta vuonna 1763. ^[11]

Amerikan vallankumouksen aikaan ja sen jälkeen noin 70 000 Britannialle uskollisuuttaan vannonutta lojalistia pakeni Yhdysvalloista. Asuttaakseen lojalistit Britannia loi osasta Nova Scotiaa New Brunswickin siirtokunnan vuonna 1784, ja jakoi Kanadan kahteen osaan: itäosassa sijainneeseen ranskalaiseen ja katoliseen Ala-Kanadaan, ja lännessä sijainneeseen brittiläiseen ja protestanttiseen Ylä-Kanadaan. ^[12]

Vuoden 1812 sodassa Yhdysvaltain ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä Kanada oli merkittävä taistelukenttä. Brittien joukot hallitsivat taisteluita, kunnes yhdysvaltalaiset onnistuivat rakentamaan sota-aluksia nopeammin ottaen Suuret järvet hallintaansa. Yhdistyneellä kuningaskunnalla oli rajoitetut miesvoimat ja voimavarat johtuen Euroopassa käydyistä Napoleonin sodista, ja sota päättyikin lopulta umpikujaan. Vuonna 1814 Yhdistynyt kuningaskunta joutui palauttamaan valloittamansa maat ja Yhdysvallat ei voinut liittää Kanadaa itseensä kuten oli tavoitteena. Napoleonin sotien päätyttyä Euroopassa marraskuussa 1815, alkoi laajamittainen siirtolaisuus Euroopasta Kanadaan. ^[13]

Vuoden 1837 Ylä-Kanadan ja Ala-Kanadan kapinoiden jälkeen vuonna 1840 Kanadat yhdistettiin yhdeksi siirtokunnaksi, Kanadan provinssiksi. Yhdistämisen tarkoituksena oli vähentää kansan närkästyneisyyttä siihen, etteivät he olleet osallisia siirtokunnan päätöksenteossa, ja ehkä myös sovittaa ranskalaisperäiset kanadalaiset paremmin laajentuvaan yhteisöön. Kanada sai itsehallinnon ja parlamentin, ja näin Ylä- ja Ala-Kanadan kapinoiden vaatimukset vastuullisesta hallinnosta toteutettiin suureksi osaksi.^[14]

Vuonna 1846 Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta sopivat, että 49. pohjoinen leveyspiiri on läntisen brittiläisen Pohjois-Amerikan raja. Kanadan provinssin ja Brittiläisen Kolumbian siirtokunnan välistä aluetta, Rupertinmaata, hallitsi Hudson's Bay Company, mutta 1850-luvun lopulla jotkut Kanadan provinssin poliitikot panivat alulle useita tutkimusmatkoja lännessä tarkoituksenaan ottaa Rupertinmaa ja arktiset alueet hallintaansa.

Vuosina 1864 ja 1866 Pohjois-Amerikan brittiläiset poliitikot pitivät John A. Macdonaldin johdolla kolme kokousta keskustellakseen valtioliiton perustamisesta. 1. heinäkuuta 1867 Kanadasta tuli Brittiläisen imperiumin ensimmäinen dominio. Siihen liittyivät aluksi Ontario, Québec, New Brunswick ja Nova Scotia. Vuoteen 1880 kaikki nykyiset Kanadan alueet vuonna 1949 liittynyttä Newfoundland ja Labradoria lukuun ottamatta kuuluivat Kanadaan.

Vuonna 1919 Kanadasta tuli Kansainliiton jäsen, ja vuonna 1926 maa otti itselleen täyden vallan omista asioistaan. Vuonna 1931 Westminsterin säädös vahvisti, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin toimet ulottuisi Kanadaan ilman sen suostumusta.

1900-luvun alussa Kanadan väkiluku kasvoi merkittävästi, kun Euroopasta tulleet siirtolaiset asuttivat läntisiä preerioita. Ensimmäisessä maailmansodassa Kanada oli brittien ja ympärysvaltojen puolella Saksan vastaisessa rintamassa. Toisessa maailmansodassa yli miljoona kanadalaista taisteli liittoutuneiden puolella. Sodan jälkeen Kanadan väkiluku kasvoi yli miljoonalla, kun eurooppalaisia siirtolaisia muutti maahan.

Québecin itsenäisyyttä ajava liike on johtanut kansanäänestyksiin vuosina 1980 ja 1995, mutta molemmilla kerroilla ehdotus hylättiin. Separatistiliikkeet Québecissä ovat vaatineet autonomiaa ja itsenäisyyttä jo pitkään.

27.11.2006 Kanadan parlamentin alahuone hyväksyi päätöksen, joka myöntää Kanadassa sijaitsevalle Québecin provinssille kansakunnan statuksen. Ranskankielinen alue tunnustettiin omaksi valtiokseen äänin 266–16. Päätös on herättänyt myös vastustusta ja sitä on epäilty pääministeri Stephen Harperin yritykseksi nostaa kannatustaan québeciläisten keskuudessa. Sisäministeri Michael Chong jätti eronpyyntönsä protestina päätöksen esittämiselle.^[15] Chong piti tätä etnisen nationalismin tunnustamisena.^[15]

Kanada on ollut mukana Afganistanin sodassa sitten maan Taliban-hallinnon kukistamisen jälkeen. Kanadan sotilaat ovat olleet NATO:n ISAF-joukkojen mukana raskaissa taisteluissa Etelä-Afganistanissa. Operaatio on herättänyt kritiikkiä kotimaassa maan menetettyä 108 sotilasta 8. maaliskuuta 2009 mennessä. ^[16]

Maantiede

Maanosa	Pohjois-Amerikka
Koordinaatit	60°00′N 95°00′W
Pinta-ala  - kokonaisala  - vettä	sijalla 2 9 984 670 km² 891 163 km² (8,92 %)
Rantaviiva	202 080 km
Korkein kohta	Mount Logan, 5 959 m
Matalin kohta	0 m
Pisin joki	Mackenzie, 4 241 km
Suurin järvi	Iso Karhujärvi, 31 153 km²
Ilmasto:	lauhkeasta arktiseen
Luonnonvarat	rautamalmi, nikkeli, sinkki, kupari, kulta, lyijy, molybdeeni, potaska, hopea, kala, tukkipuu, kivihiili, öljy, maakaasu, vesivoima
Ympäristöongelmat	ilman ja veden saastuminen, happosateet

Pääartikkeli: Kanadan maantiede

Kanada käsittää Pohjois-Amerikan pohjoisosan (58 %) Alaskaa lukuun ottamatta. Sen rajanaapurina on Yhdysvallat etelässä ja luoteessa (Alaska). Kanada päättyy Atlanttiin idässä, Tyyneenmereen lännessä ja Pohjoisen jäämereen pohjoisessa.

Kanada on kokonaispinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio Venäjän jälkeen. Suuri osa Pohjois-Kanadasta on kuitenkin kylmistä oloista johtuen viljelykelvotonta, ja niinpä Kanada onkin viljelyskelpoiselta pinta-alaltaan vasta neljänneksi suurin valtio Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Kanadan väestötiheys on 3,5 asukasta neliökilometriä kohden, mikä tekee siitä yhden maailman harvimmin asutuista maista.^[17]

Maan tiheimmin asuttu alue on Québecin ja Windsorin välinen alue Itä-Kanadassa.^[18] Sen pohjoispuolella sijaitsee Kanadan kilpi, joka on laaja Hudsoninlahtea ympäröivä peruskallioalue.

Ontariosta länteen sijaitsevat Kanadan preeriat, jotka ulottuvat Kalliovuorille. Yukonissa sijaitseva Mount Logan (5 959 m) on Kanadan korkein ja Pohjois-Amerikan toiseksi korkein kohta.

Pohjois-Kanadan kasvillisuus vaihtelee havupuumetsistä tundraan ja lopulta pohjoisimpien napaseutujen karuun maahaan. Pohjois-Kanadan mannerosaa reunustaa valtava arktinen saaristo, johon kuuluvat eräät maailman suurimmat saaret.

Ilmasto

Ilmasto on vaihtelevaa Kanadan eri osissa. Talvet voivat olla erittäin ankaria maan monilla alueilla, erityisesti preeria-alueen provinsseissa, joissa talvikuukausien päivien keskilämpötila on noin −15 °C. Brittiläisen Kolumbian rannikko, jossa ilmasto on lauhkeaa ja talvet ovat lauhoja ja sateisia, on poikkeus.^[19] Aivan pohjoisimmissa osissa voi talvella olla pakkasta jopa −50 °C, vaikkakin niin kylmät lämpötilat ovat melko harvinaisia.

Rannikkoalueiden lämpötila on kesäisin noin 20 °C:n paikkeilla, kun taas keskisessä Kanadassa kesän keskimääräinen ylin lämpötila on yleensä noin 25–30 °C. Arktisten alueiden kesäkuukausien lämpötilat on korkeintaan 15 °C:n paikkeilla.

Rannikkoalueilla sataa paljon, länsirannikolla erityisesti talvikuukausina. Lännen sateet jäävät Kordillieereille, minkä vuoksi preeria-alueilla sataa vähän. Erityisen vähän sataa kuitenkin arktisilla alueilla, joissa sadetta saadaan ainoastaan kesäkuukausina hyvin pienissä määrin.

Kasvillisuus

Pohjoinen puuraja kulkee Labradorin itärannalta Ungavan niemimaan yli etelään Hudsoninlahden itärantaa pitkin, ja jatkuu sitten mutkitellen luoteeseen Mackenzie-joen alajuoksulle saakka ja siitä edelleen Alaskaan. Puurajan pohjoispuolella on hyvin vähän tai ei ollenkaan hedelmällistä maaperää, tundraa. Eteläisimpien tundra-alueiden kasvillisuus koostuu matalasta pensaikosta, ruohikosta ja saraheinästä. Pohjoisimmat osat ovat matalampia, sillä kymmenesosa niistä on arktisille erämaille tyypillisen sammalen peitossa.^[20]

Puurajan eteläpuolella, Alaskasta Kanadan pohjoisten territorioiden yli Newfoundlandiin, sijaitsee yksi maailman suurimmista havupuualueista.^[20] Alueen tyypillisimpiä puulajeja ovat valkokuusi, palsamipihta, douglaskuusi, mustakuusi ja länsirannikon sateisella rannikolla myös sitkankuusi. Lähellä puurajaa kasvaa myös lehtikuusia. Havupuuvyöhykkeellä kasvaa myös harvakseltaan lehtipuita, kuten keltakoivua ja amerikanhaapaa, varsinkin pioneeripuina metsäpalojen jälkeen. Idässä, Suurilta järviltä Atlantin rannikolle, kasvaa pääasiallisesti vaihettumisvyöhykkeen sekametsiä, joissa esiintyy muun muassa sokerivaahteroita, pyökkejä, mäntyjä ja kanadanhemlokkeja. Etelärajan hedelmälliset alangot ovat olleet lehtimetsien peitossa ennen kuin alueet otettiin viljelysmaaksi. Siellä kukkii kuitenkin harvoissa metsätilkuissa vielä pähkinäpuiden, tammien ja jalavien lisäksi kastanjoita, metsävaahteria sekä saksanpähkinäpuita.^[21]

Lännen vuoristoalueella ovat metsäkuuset, douglaskuuset ja kontortamännyt laajimmin levinneitä. Ylängöillä kasvaa lisäksi haapoja ja keltamäntyjä. Sateisen Tyynenmeren rannikon kasvillisuutta hallitsevat paksut ja korkeat douglaskuuset, punasetrit ja hemlokit.^[21]

Preeria-alueet ovat liian kuivia muuten kuin yksittäisten metsikköjen kasvattamiseen. Alkuperäisistä laajoista mäkisistä niittymaista on nykyään vain vähän jäljellä, sillä ne ovat kadonneet lähes kokonaan nykyään tunnettujen vehnävyöhykkeiden alta.^[20]

Eläimistö

Pohjoisen vesistöt tarjoavat ravintoa valaille, mursuille, hylkeille ja osittain vedessä eläville jääkarhuille. Tundralla elää myskihärkiä, karibuja, susia, naaleja ja sopuleja. Myös monet muuttolinnut, kuten sorsat, lokit, tiirat ja monet muut merilinnut, viettävät kesän tundralla. Pohjoisen metsät ovat sopiva asuinpaikka karibuille, hirville, ilveksille sekä musta- ja ruskeakarhuille. Majavat, näädät, piisamit ja minkit ovat myös vielä nykyäänkin laajalti turkiskaupan perusta. Etelässä on paljon saksanhirviä, kun taas tiheämmin asutuilla alueilla on ennen kaikkea pienempiä nisäkkäitä, kuten harmaita ja punaisia puu- ja maaoravia, musteloita sekä saukkoja. Hyvin monimuotoiseen lintumaailmaan lukeutuvat muun muassa kerttulit, kuhankeittäjät ja rastaat. Preeria-alueilla elää pienempiä eläimiä, kuten taskurottia, sekä viimeiset biisonit ja hanka-antiloopit. Lännen vuoristoissa elää oloihin hyvin sopeutuneita eläinlajeja, kuten vuorivuohia.^[22]

Provinssit ja territoriot

Pääartikkeli: Kanadan provinssit ja territoriot

Kanada koostuu kymmenestä provinssista ja kolmesta territoriosta. Provinsseilla on melko suuri itsemääräämisoikeus, territorioilla taas pienempi.

Provinssit vastaavat suurimmasta osasta yhteiskunnallisista toiminnoista – kuten terveydenhuollosta, koulutuksesta ja hyvinvoinnista – ja keräävät yhdessä enemmän tuloja kuin liittovaltion hallitus. Liittovaltion hallitus voi panna alulle koko valtion kattavia linjauksia, joita provinssien ei ole pakko noudattaa. Kuitenkin provinssit noudattavat lähes aina valtion linjaa.

Kolme territoriota eivät voi päättää omista asioistaan yhtä vapaasti kuin provinssit, koska niiden asemaa ei ole vahvistettu perustuslaissa, vaan ne ovat maan hallituksen luomia.

Lippu	Provinssi	Pääkaupunki	Liittyi liittovaltioon	Väkiluku (2004)	Pinta-ala	Aikavyöhyke (UTC)
	Brittiläinen Kolumbia	Victoria	1871	4 168 123	944 735 km²	-8, -7
	Alberta	Edmonton	1905	3 183 312	661 848 km²	-7
	Saskatchewan	Regina	1905	996 194	651 036 km²	-7, -6
	Manitoba	Winnipeg	1870	1 170 300	647 797 km²	-6
	Ontario	Toronto	1867	12 439 755	1 076 395 km²	-6, -5
	Québec	Québec	1867	7 560 592	1 542 056 km²	-5, -4
	New Brunswick	Fredericton	1867	751 400	72 908 km²	-4
	Nova Scotia	Halifax	1867	940 000	55 284 km²
	Prinssi Edwardin saari	Charlottetown	1873	137 900	5 660 km²
	Newfoundland ja Labrador	St. John's	1949	517 000	405 212 km²	-3½
Lippu	Territorio	Pääkaupunki	Liittyi liittovaltioon	Väkiluku (2004)	Pinta-ala	Aikavyöhyke (UTC)
	Yukon	Whitehorse	1898	31 200	482 443 km²	-8
	Luoteisterritoriot	Yellowknife	1870	42 800	1 346 106 km²	-7
	Nunavut	Iqaluit	1999	28 300	2 093 190 km²	-7, -6, -5,

Väestö

Väestötiedot vuonna 2006 (arvio) 1vuoden 2003 arvio Lähde: [1]
Ikärakenne	0–14-vuotiaita 17,6 % 15–64-vuotiaita 69,0 % yli 64-vuotiaita 13,3 %
Mediaani-ikä	38,9 vuotta
Väestönkasvu	0,88 %
Syntyvyys	10,78 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus	7,80 / 1 000 henkilöä
Lapsikuolleisuus	4,69 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto	5,85 / 1 000 henkilöä
Eliniänodote	keskiarvo: 80,22 vuotta miehet: 76,86 vuotta naiset: 83,74 vuotta
HIV:n levinneisyys aikuisväestössä	0,3 %1
Lukutaitoisia	99 % väestöstä

Kanadassa asuu vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan 30 007 094 ihmistä, mutta toukokuussa 2006 väestömäärän on arvioitu kasvaneen noin 32,5 miljoonaan^[23]. Väestönkasvu on yksi OECD-maiden suurimpia^[24], ja johtuu pääosin maahanmuutosta, mutta osin myös luonnollisesta kasvusta.

Maassa on useita tasokkaita yliopistoja, ja huomattavan suuri osa maan väestöstä on lukutaitoisia. Vaikka noin joka seitsemäs kotitalouksista elää köyhyydessä, on maan elintaso yksi maailman korkeimpia. Väkivaltarikollisuutta on esiintynyt vähän verrattuna muihin Pohjois-Amerikan alueisiin, mutta se on kasvamassa. ^[24]

Noin kolme neljäsosaa Kanadan väestöstä asuu 150 kilometrin säteellä Yhdysvaltojen rajasta, ja kaupunkialueilla asuvien osuus on suurin piirtein sama. Suurin väestökeskittymä on Québecin ja Windsorin välinen noin 1 150 kilometriä pitkä alue, jossa sijaitsee kolme maan neljästä suurimmasta kaupungista (Toronto, Montréal ja Ottawa), ja asuu noin puolet koko maan väestöstä. Muita huomattavia väestökeskittymiä ovat Vancouverin alue Brittiläisessä Kolumbiassa, sekä Calgaryn ja Edmontonin välinen alue Albertassa.

Etniset ryhmät

Kanadan vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka sallii tulijoita lähes joka toisesta maailman maasta^[24]. Hyvin monet kansat ovatkin edustettuina Kanadan monikulttuurisessa väestössä. Etniseltä taustaltaan eniten on englantilaisia ja ranskalaisia, mutta myös muiden eurooppalaisten kansojen edustajia on runsaasti. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan maassa on 34 vähintään sadantuhannen hengen kansanryhmää. Englantilaista syntyperää on 19,2 %, ranskalaista 15,7 %, skotlantilaista 14,0 %, irlantilaista 12,9 %, saksalaista 9,0 %, italialaista 4,3 % ja kiinalaista 3,5 %, ukrainalaista 3,6 %. ^[25] Pohjoisessa enemmistöön kuuluviin alkuperäiskansoihin kuuluu 3,4 % väestöstä, mutta kyseisen vähemmistön määrä kasvaa lähes kaksi kertaa niin nopeasti kuin muu Kanadan väestö. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan Kanadassa oli 5 448 480 maahanmuuttajaa.

Uskonto

Katolilaiset muodostavat Kanadan suurimman uskonnollisen ryhmän. Suurin osa ranskankielisistä on katolilaisia, ja noin puolet heistä asuukin ranskankielisessä Québecissä. Seuraavaksi suurimmat ovat protestanttiset United Church of Canada ja anglikaanikirkko. ^[27] Yhteensä kristittyjä on noin 73 prosenttia ja uskonnottomia noin 16 prosenttia väestöstä. Loput harjoittavat itäisiä uskontoja, juutalaisuutta, alkuperäiskansojen uskontoja tai esimerkiksi New Age -liikkeitä. Viime vuosien muuttoliike Itä- ja Länsi-Aasiasta on tuonut Kanadaan kasvamassa määrin buddhalaisia, hinduja ja sikhejä. ^[27]

Suurin osa Kanadan mormoneista asuu Albertassa, ja mennoniitit ja hutteriitit ovat keskittyneet preeriaprovinsseihin yleensä. Tietyille alueille keskittyneen maahanmuuton vuoksi suurin osa hinduista asuu Toronton alueella, ja sikheistä Vancouverin alueella. ^[27]

Kieli

Kotona puhuttavat kielet 2000
englanti	67,1%	20 584 775
ranska	19,1%	6 608 125
kiina (sis. kantoninkiinan ym.)	2,6%	790 035
punjabi	0,527 %	1 483 100
espanja	0,7%	209 955
italia	0,6%	170,330
hollanti	0, 6%	159 440
ukraina	0,5%	148 090
arabia	0,5%	144,745
tagalog	0,4%	119 345
vietnam	0, 4%	111,440
portugali	0,3%	103 875
urdu	0,3%	102 805
puola	0,3%	101 575
korea	0,3%	101 500
persia	0,3%	97 220
venäjä	0,3%	93 805
tamili	0,3%	92 680
kreikka	0,2%	55 100
gujarat	0,2%	52,715

Kanadan virallisia kieliä ovat englanti ja ranska, jotka ovat myös selvästi puhutuimmat kielet. Ranskaa puhutaan pääasiassa Québecissä, osissa New Brunswickia, itäisessä ja pohjoisessa Ontariossa, Saskatchewanissa, Nova Scotian etelärannalla ja eteläisessä Manitobassa. 85 % ranskaa puhuvista asuu Québecissä.

Québecin virallinen kieli on ranska, ja englannin käyttöä ei juuri suositella. New Brunswick on maan ainoa virallisesti kaksikielinen provinssi. Muiden provinssien ainoa virallinen kieli on englanti.

Useilla alkuperäisasukkaiden kielillä on virallinen asema Luoteisterritorioissa. Inuktitut on Nunavutin puhutuin kieli, ja sillä on siellä virallinen asema. Lähes 5,5 miljoonaa kanadalaista puhuu äidinkielenään muuta kuin virallista kieltä. Näistä eniten puhutaan kiinaa, italiaa, saksaa ja pandžabia.

Suurimmat kaupungit

Katso myös: Luettelo Kanadan kaupungeista ja Luettelo Kanadan 100 suurimmasta kaupungista

Suurin osa Kanadasta on erittäin harvaan asuttua tai jopa asumatonta aluetta. Väestö on keskittynyt kaupunkeihin, pääasiassa Yhdysvaltojen vastaisen rajan läheisyyteen. Jopa noin neljäsosa kanadalaisista asuu jossakin kymmenestä suurimmasta kaupungista, ja yli 40 prosenttia jossakin näiden kaupunkien metropolialueista.

Sija	Kaupunki	Provinssi tai territorio	Väestö kaupungin rajojen sisällä (2006) [28]	Väestön tiheys neliö- kilometrillä	Metropolin asukasluku[29]
					miljoonaa (2005)	sija
1	Toronto	Ontario	2 503 281	3 972	5,11	1
2	Montréal	Québec	1 620 693	4 439	3,64	2
3	Calgary	Alberta	988 193	1 360	1,08	5
4	Ottawa	Ontario	812 129	292	1,13	4
5	Edmonton	Alberta	730 372	1 067	1,03	6
6	Mississauga	Ontario	668 549	2 317	–1	–
7	Winnipeg	Manitoba	633 451	1 365	0,69	8
8	Vancouver	Brittiläinen Kolumbia	578 041	5 039	2,12	3
9	Hamilton	Ontario	504 559	452	0,69	9
10	Québec	Québec	491 142	1 081	0,72	7

¹ Osa Toronton metropolia.

Kulttuuri

Pääartikkelit: Kanadalainen kulttuuri, Kanadan urheilu, Kanadan kansallissymbolit

Siirtomaahistoriansa takia kanadalaiseen kulttuuriin ovat vaikuttaneet paljon englantilainen, ranskalainen, irlantilainen ja skotlantilainen kulttuuri, sekä niiden perinteet. Oma lukunsa ovat alkuperäiskansat, jotka asuttivat nykyisen Kanadan aluetta jo ennen eurooppalaisten tuloa. Erityisen vahvasti erottuvat englannin- ja ranskankielinen kulttuuri.

Lisäksi yhdysvaltalaisella kulttuurilla on ollut suuri vaikutus sen läheisyyden ja muuttoliikkeen vuoksi. Monet yhdysvaltalaiset elokuvat, kirjailijat, televisio-ohjelmat ja muusikot ovat yhtä suosittuja Kanadassa kuin Yhdysvalloissa, ja toisin päin. Yhdysvaltalaisen kulttuurin vaikutus on herättänyt kanadalaisten keskuudessa pelkoa sen liiallisesta yliotteesta. Liittovaltion hallitus on tukenut erilaisia ohjelmia, lakeja ja laitoksia tukeakseen vahvempaa ja selvemmin erottuvaa kanadalaista kulttuuria.

Koska Kanada on maantieteellisesti laaja ja etnisesti vaihteleva maa, kulttuuri vaihtelee paljon maan eri alueiden välillä. Nykyään kanadalaiseen kulttuuriin vaikuttaa paljon muuttoliike, joka on tuonut useiden eri kansallisuuksien edustajia maahan. Kanada onkin yksi maailman monikulttuurisimmista maista. Monet kanadalaiset arvostavat monikulttuurisuutta ja pitävät monikulttuurisuutta maan luonnollisena piirteenä.

Kanadan kansallissymboleihin ovat vaikuttaneet maan luonto, historia ja alkuperäiskansat. Erityisesti vaahteranlehti on tunnettu kanadalainen symboli, ja se esiintyykin muun muassa lipussa ja vaakunassa. Muita tunnettuja symboleja ovat muun muassa majava, vaahterasiirappi, ratsupoliisi ja monarkiaa kuvastava kruunu.

Kanadan kansallisurheilulajeja ovat jääkiekko ja haavipallo eli lacrosse.^[30] Jääkiekko on maan suosituin urheilulaji niin harrastaja- kuin katsojamäärissäkin.^[31] Kanadan kuudella suurimmalla metropolialueella – Torontolla, Montréalilla, Vancouverilla, Ottawalla, Calgaryllä ja Edmontonilla – on joukkueet National Hockey Leaguessa, ja sarjassa pelaa enemmän kanadalaisia kuin muiden maiden edustajia yhteensä. Muita paljon seurattuja lajeja ovat muun muassa curling, kanadalainen jalkapallo^[32]. Golfia, baseballia, hiihtoa, jalkapalloa, lentopalloa ja koripalloa harrastetaan paljon harrastelijatasolla, mutta ammattilaissarjat eivät ole niin laajoja. Kanada oli vuoden 2010 talviolympialaisten isäntämaa. Kisat pidettiin Vancouverin alueella ja Whistlerissä. Maa on myös isännöinyt vuoden 1976 kesäolympialaisia Montréalissa ja vuoden 1988 talviolympialaisia Calgaryssä. Jääkiekon MM-kilpailut 2008 järjestettiin Nova Scotian alueella Halifaxissa ja Québecissä.

Tiedotusvälineet

Sanomalehdet

Lähes kaikissa Kanadan suurissa tai keskikokoisissa kaupungeissa ilmestyy päivittäin vähintään yksi sanomalehti, sekä paikallisia, viikoittaisia lehtiä. Suurkaupungeissa ilmestyvistä useista sanomalehdistä yleensä vähintään yksi ilmestyy tabloid-koossa. Kaksikielisissä kaupungeissa, kuten Montréalissa ja Ottawassa, ilmestyy sekä ranskan- että englanninkielisiä sanomalehtiä. Kanadalaiset sanomalehdet ovat useimmiten suurten ketjujen omistuksessa.

Kanadassa ilmestyy kaksi suurta "kansallista" sanomalehteä, jotka ovat molemmat englanninkielisiä: The Globe and Mail sekä National Post. Niiden levikki Kanadan ranskankielisimmässä provinssissa Québecissa onkin juuri kielestä johtuen verrattain vähäistä. Suurin levikki sanomalehdistä on Toronto Starilla, jonka viikkolevikki on noin 3,2 miljoonaa^[33], mutta sitä luetaan vain lähinnä Ontarion provinssissa. Ranskankielisistä sanomalehdistä suurin levikiltään on montréalilainen Le Journal de Montréal, jonka viikkolevikki on noin 1,9 miljoonaa ^[33].

Sähköiset tiedotusvälineet

Kanadassa toimii yli 120 televisiokanavaa sekä lähes 2 000 radiokanavaa. Yleisradioyhtiönä toimii CBC, Canadian Broadcasting Corporation, jolla on sekä englannin- että ranskankielisiä televisio- ja radiokanavia. Lisäksi Kanadassa on neljä suurta yksityisesti omistettua televisiokanavaa: ympäri maata näkyvät, englanninkieliset CTV, Global ja Citytv, sekä vain Québecissä ja sen lähialueilla näkyvät, ranskankieliset TVA ja TQS.

Tammikuussa 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 21,9 miljoonaa kanadalaista eli noin 66 prosenttia maan väestöstä käyttää Internetiä. Internetin käyttäjien määrässä Kanada sijoittuu maailman maista 12. sijalle. ^[34]. Laajakaistayhteyksien käyttäjiä maassa on noin 6,7 miljoonaa, mikä on 8. eniten maailmassa.^[35]

Politiikka

Kanada on perustuslaillinen monarkia ja parlamentaarinen demokratia parlamentaarisen hallituksen liittovaltiojärjestelmällä. Kanadan poliittinen järjestelmä, joka noudattaa Westminsterin mallia, on periytynyt Yhdistyneeltä kuningaskunnalta.

Kanadan perustuslaki ohjaa maan laillisia puitteita, ja muodostuu kirjoitetusta tekstistä sekä kirjoittamattomista perimätiedoista ja sopimuksista. Liittovaltion hallitus ja yhdeksän provinssin hallitukset hyväksyivät perustuslakiin tehtävät muutokset marraskuussa 1981, mutta Québecin hallitus ei hyväksynyt muutoksia.

Perustuslain muutos sisälsi Kanadan oikeuksien ja vapauksien peruskirjan, joka takaa kanadalaisille perusoikeudet ja -vapaudet, joita mikään hallinnollinen aste ei yleensä voi kumota. Siinä on kuitenkin pykälä, jonka mukaan liittovaltion parlamentti ja provinssien lakeja säätävät elimet voivat kumota peruskirjan muita kohtia enintään viideksi vuodeksi.

Kanadan suurimmat puolueet ovat Québecin itsemääräämisoikeutta ajava Bloc Québécois, sosiaalidemokraattinen New Democratic Party, Liberaalipuolue sekä Konservatiivipuolue.^[36]

Monarkki ja kenraalikuvernööri

Kanada on osa Commonwealth Realmsia, yksi Kansainyhteisön sisäpiirin jäseniä, joten sen suoranaisena valtionpäämiehenä toimii virallisesti Ison-Britannian kuningatar Elisabet II. Elisabet on hallinnut Kanadaa yhtäjaksoisesti 6. helmikuuta 1952 lähtien.

Liittovaltion de facto pää on kuitenkin kenraalikuvernööri, joka on yleensä eläkkeelle jäänyt poliitikko, asevoimien johtaja tai muu huomattava kanadalainen, jonka nimittää kuningatar. Kuningatarta nimeämistehtävässä neuvoo yleensä pääministeri. Kenraalikuvernööri hoitaa lähinnä muodollisia, seremoniallisia ja symbolisia tapahtumia. Nykyinen kenraalikuvernööri on Michaëlle Jean, joka astui virkaansa 27. syyskuuta vuonna 2005.

Hallinnollinen valta

Hallinnollinen valta on pääministerillä ja kabinetilla. Pääministerin, joka useimmiten on alahuoneen enemmistöpuolueen johtaja, nimittää tehtäväänsä muodollisesti kenraalikuvernööri. Pääministeri kuitenkin valitsee itse kabinettinsa jäsenet, kenraalikuvernöörin kunnioittaessa hänen valintojaan. Kabinetti koostuu perinteisesti pääministerin oman puolueen jäsenistä, jotka ovat joko vaaleilla valitun alahuoneen tai nimitetyn senaatin jäseniä. Suurin osa kabetin jäsenistä tulee yleensä senaatista.

Kanadan historian ensimmäinen pääministeri oli John A. Macdonald. Nykyinen pääministeri on Konservatiivipuolueen johtaja Stephen Harper, joka on toiminut virassaan 6. helmikuuta 2006 lähtien ja on järjestyksessään Kanadan 22. pääministeri. Häntä ennen pääministerinä toimi Paul Martin.^[37]

Talous

Pääartikkeli: Kanadan talous

Rahayksikkö	Kanadan dollari
Talousjärjestöt	muun muassa NAFTA, WTO ja OECD
BKT – yhteensä – per asukas	sijalla 11. (2005) 1 080 000  mrd USD[1] 32 900 USD[1]
Työvoima toimialaa kohden	maatalous (2 %), teollisuus (14 %), rakennusala (5 %), palvelut (75 %), muu (3 %) (2004)[1]
Työttömyys	6,4 % (2006)
Pääteollisuusalat	kulkuneuvoala, kemikaalit, mineraalit, ruokatuotteet, metsä- ja paperituotteet, kalatuotteet, öljy ja maakaasu
Tärkeimmät vientituotteet	moottoriajoneuvot ja niiden osat, teolliset koneet, lentokoneet, teletekniikka, kemikaalit, muovituotteet, lannoitteet, metsätuotteet, sahatavara, raakaöljy, maakaasu, sähkötuotteet, alumiini

Kanada on hyvin vauras, korkean teknologian teollisuusyhteiskunta, joka muistuttaa Yhdysvaltoja kauppaan keskittyneellä talousjärjestelmällään, tuotantomalleillaan ja korkealla elintasollaan. Viime vuosisadan kasvu lopputuotannon, kaivostoiminnan ja palvelualan sektoreilla on tehnyt maatalousyhteiskunnasta teollistuneen ja kaupungistuneen. Kanadalla on suuret maakaasuvarannot itärannikolla, preeriaprovinsseissa ja lännessä, sekä paljon muita luonnonvaroja, mikä tekee maasta energian puolesta omavaraisen.

Kanada on vapaiden markkinoiden talous, joskin sen hallitus puuttuu markkinoihin hieman enemmän kuin Yhdysvalloissa, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin Euroopan valtioissa. Kanadalla on myös yleensä ollut matalampi bruttokansantuote asukasta kohden kuin Yhdysvalloilla, jossa varallisuuserot ovat kuitenkin suuremmat, mutta korkeampi kuin läntisen Euroopan talouksilla. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kanadan talous on kasvanut vuolaasti työttömyyden vähetessä ja hallituksen budjetin ollessa useasti hyvin ylijäämäinen.

Kuten myös muiden läntisten teollisuusmaiden, Kanadan taloutta hallitsee palvelusektori, joka työllistää noin kolme neljännestä Kanadan asukkaista. Kanada on epätavallinen muiden kehittyneiden länsimaiden joukossa, sillä alkutuotanto on tärkeässä osassa sen taloudessa, metsänhakkuun ja öljyteollisuuden ollessa sen tärkeimpiä teollisuudenaloja. Osittain tämän vuoksi Kanada on hyvin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta, varsinkin Yhdysvaltain kanssa. Kanadalla on suurehko teollisuussektori, joka on keskittynyt eteläiseen Ontarioon. Erityisesti autoteollisuus on hyvin tärkeätä.

Kanada on sekä OECD:n että G8:n jäsen. Vuoden 1989 vapaakauppasopimus Kanadan ja Yhdysvaltain välillä (FTA) ja vuoden 1994 Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (NAFTA) kasvattivat huomattavasti kauppaa ja taloudellista yhdentymistä Yhdysvaltain kanssa. Maa on vuodesta 2001 lähtien välttänyt taloudellisen taantuman, ja pitänyt yllä parasta taloudellista kuntoa G8:ssa.

Kanadassa on merkittävää uraanikaivostoimintaa ja maa on maailman suurin uraanin tuottaja. Kanadassa tuotetaan yli neljäsosa maailman kaikesta uraanista.

Liikenne

Pääartikkeli: Kanadan liikenne

Kanadan liikenne muodostuu pääasiallisesti suurista maantie- ja rautatiejärjestelmistä, jotka yhdistävät maan suuret kaupungit itä-länsisuunnassa. Maan arktisten alueiden liikennejärjestelmä on näiltä osin merkittävästi kehittymättömämpi, minkä vuoksi lentoliikenne onkin näille alueille hyvin tärkeässä osassa.

Rautatieliikenne oli merkittävässä osassa Kanadaa muodostettaessa, mutta sen merkitys on vähentynyt viime vuosikymmeninä pääosin moottoriajoneuvojen ja lentoliikenteen suosion vuoksi.^[38] Maassa on suuri ja kehittynyt rautatiejärjestelmä, jota käytetään nykyään pääasiassa tavarakuljetukseen. Kanada muodostaa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa yhtenäisen rautatieverkon, johon Alaskan on suunniteltu liittyvän.

Maassa toimii kaksi suurta yksityistä tavaraliikennettä hoitavaa rautatieyhtiötä, Canadian Pacific Railway ja Canadian National Railway. Valtion omistama VIA Rail hoitaa matkustajaliikennettä koko maan alueella Lisäksi lukuisat pienet yritykset hoitavat tavaraliikennettä alueellisesti.

Kanadan maantiejärjestelmä on yksi maailman parhaista. Hyvät tiet ovatkin tärkeitä Kanadalle sen hajanaisen asutuksen ja laajuuden vuoksi. Teiden lisääntynyt käyttö ja hallituksen teiden ylläpitoon antaman rahamäärän väheneminen ovat kuitenkin huonontaneet teiden laatua. ^[38]

Suuri valtatiejärjestelmä, Trans-Canada Highway, yhdistää kaikki kymmenen provinssia toisiinsa itä-länsisuunnassa. Kanadassa ei kuitenkaan ole kattavaa kansallista valtatiejärjestelmää, koska päätökset teiden rakentamisesta kuuluvat provinsseille.

Kanadan suurin lentoasema on Toronton Pearsonin kansainvälinen lentoasema, joka oli vuonna 2005 matkustajien perusteella maailman 29. vilkkain lentoasema^[39] ja lentokoneen nousujen ja laskujen perusteella maailman 23. vilkkain lentoasema ^[40]. Muita tärkeitä lentoasemia ovat Montréal-Pierre Elliott Trudeauin kansainvälinen lentoasema ja Montréal-Mirabelin kansainvälinen lentoasema Montréalissa, sekä Calgaryn kansainvälinen lentoasema.^[38] Kanadan päälentoyhtiö on vuonna 1939 perustettu ja Montréalissa päämajaansa pitävä Air Canada.

Koulutus

Pääartikkeli: Koulutus Kanadassa

Kanadassa koulutus on provinssien ja niiden sisäisten, pienempien hallinnollisten alueiden järjestämää ja rahoittamaa, minkä vuoksi koulutusjärjestelmä vaihtelee eri puolilla maata. Eniten järjestelmä poikkeaa ranskankielisessä Québecissä. Valtio kuluttaa noin seitsemän prosenttia bruttokansantuotteestaan koulutukseen. Suurimmassa osassa valtiota on mahdollisuus opiskella sekä englanniksi että ranskaksi. Vanhempien ei tarvitse laittaa lapsiaan julkiseen kouluun, ja noin kahdeksan prosenttia oppilaista käykin yksityistä koulua.

Kansainvälisellä tasolla Kanadan koulutustaso on korkeatasoista. Vuoden 2003 PISA-tutkimuksessa, jossa testattiin 28 OECD-maan ja neljän muun maan 15-vuotiaiden koululaisten lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden osaamista, Kanada sijoittui selvästi OECD-maiden keskiarvoa korkeammalle.^[41]

Peruskoulun ensimmäinen luokka aloitetaan Kanadassa yleensä viiden vuoden iässä niin sanotussa kindergartenissa, ja ilmainen, julkisin varoin rahoitettu koulutus jatkuu siitä 12. luokka-asteeseen asti. Lasten täytyy osallistua opetukseen 16. ikävuoteen saakka. Koulut alkavat syyskuussa ja loppuvat kesäkuussa. Vaikka noin kymmenesosa kanadalaisista ei ole suorittanut high schoolia, ja vain seitsemäsosalla on akateeminen loppututkinto, on tilanteeseen näkyvissä nopeaa muutosta osittain siksi, että työmarkkinoilla on alettu vaatia yhä useammin ja voimakkaammin high school -todistus tai jopa akateeminen loppututkinto.

Ontario, Alberta ja jotkin Saskatchewanin kaupungit ylläpitävät julkisin varoin rahoitettuja erillisiä koululautakuntia eri uskontokunnille, yleisimmin katolisille sekä protestanteille. Québecissä koulut on puolestaan jaoteltu ranskan- ja englanninkielisille.

Yliopistojen suhteen suurin ero provinssien välillä on siinä, kuinka paljon julkista rahoitusta ne saavat toimintaansa. Québecin yliopistot saavat eniten varoja käyttöönsä, ja niillä on myös pienimmät koulumaksut. Atlantin läheisyydessä sijaitsevien provinssien yliopistoja on yleensä rahoitettu vähiten, ja jotkut yliopistot ovat lähes kokonaan riippuvaisia yksityisistä varoista. Shanghain Jiao Tong -yliopiston vuonna 2005 julkaistulla maailman parhaiden yliopistojen listalla Toronton yliopisto sijoittui parhaana kanadalaisena yliopistona sijalle 24. ^[42]

Turismi

Kanada oli ulkomaisten turistien määrässä maailman 11. suosituin turistikohde vuonna 2004, jolloin maassa vieraili noin 19,15 miljoonaa ulkomaista turistia.^[43][44] Turistit toivat maahan rahaa noin 10 325 miljoonaa euroa.^[45]

Suosituimpia turistikohteita ovat suurkaupungit, laskettelukeskukset, Kalliovuoret, kansallispuistot, Niagaran putoukset, sekä muut Kanadan luonnonkohteet. Yli kaksi kolmasosaa turismin tuloista tulee kanadalaisilta itseltään, ja jopa noin 75 prosenttia ulkomaisista turisteista tulee Yhdysvalloista. ^[46]

Lähteet

Viitteet

Yleislähteet

Kirjallisuutta

• Henrikson, Markku: Kanada, vaahteranlehden maa. Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-965-2.
• Maailma tänään: Kanada ja Arktis. Bonniers Specialmagasiner A/S, 1997. ISBN 87-427-0793-5.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kanada Wikimedia Commonsissa
• Valtion viralliset sivut (englanniksi) (ranskaksi)
• Pääministerin viralliset sivut (englanniksi) (ranskaksi)
• Kenraalikuvernöörin viralliset sivut (englanniksi) (ranskaksi)
• The Atlas of Canada (englanniksi) (ranskaksi) – karttoja
• Significant Canadian Facts The Atlas of Canada. (englanniksi)
• Statistics Canada (englanniksi) (ranskaksi) – tilastoja
• The Canadian Atlas Online (englanniksi) (ranskaksi)
• Encyclopædia Britannica – Canada (englanniksi)
• MSN Encarta – Canada (englanniksi)
• The World Factbook – Canada (englanniksi)
• Culture.ca (englanniksi) (ranskaksi) – kulttuuri
• Lonely Planet – Canada (englanniksi) – matkailutietoa
• Suomi-Kanada Seura

ace:Kanada.