New : sens
A windows (pop-into) of information (full-content of Sensagent) triggered by double-clicking any word on your webpage. Give contextual explanation and translation from your sites !
BoggleSaimaan Pallo
Wikipedia
| Saimaan Pallo | |
| Perustettu | 1948 |
| Kotiareena | Kisapuiston jäähalli |
|---|---|
| Kapasiteetti | 4 847 |
| Kotikaupunki | Lappeenranta, Suomi |
Tiedosto:SaiPa Uniform.PNG | |
| Värit | |
| Media | Etelä-Saimaa Iskelmä Kaakkois-Suomi |
| Omistaja(t) | Jouni Okko (Okimar Invest Oy) 22,6 % Timo Tersa (T.T. Rauta Oy) 22,6 % SaiPa ry 15,0 % Kari Koskimies 14,2 % Tuomo Räsänen 14,2 % Jussi Markkanen 8,5 % Timo Tikkinen 2,9 % [1] |
| Toimitusjohtaja | Sami Koikkalainen |
| Puheenjohtaja | Timo Tersa |
| Päävalmentaja | Ari-Pekka Selin |
| Kapteeni | Ville Koho |
| Yhteistyöseurat | Jukurit (Mestis) |
| Pronssia | 1 (1966) |
Saimaan Pallo eli SaiPa on vuonna 1948 perustettu lappeenrantalainen jääkiekkoseura. Se on pelannut Suomen ylimmällä sarjatasolla SM-liigassa yhtäjaksoisesti kaudesta 1996–1997 eteenpäin.
SaiPan kotihalli on 4847 katsojapaikan Kisapuisto, joka sijaitsee Lappeenrannan Parkkarilassa Kisakadun varrella.
SaiPalla on monia lempinimiä, kuten "Sputnikit" tai "Sputnik", "Idän ihme" ja "Idän jätti."
Sisällysluettelo |
Historia
Mitalit
Edustusjoukkue: SM-sarja: 1 pronssi (1966), Suomen Cup: 3 hopeaa (1958, 1965 ja 1971)
Naiset: SM-sarja: 1 pronssi (1990)
A-juniorit: SM-liiga: 2 kultaa (1970 ja 2002) , 2 hopeaa (1965 ja 1966) ja 3 pronssia (1964, 1968 ja 1974)
Perustaminen
SaiPa perustettiin vuonna 1948 Lauritsalassa jää- ja jalkapalloseuraksi. Lauritsalassa ei meinannut löytyä joukkuetta kaikille lupaaville jääpallon ja jalkapallon pelaajille juniorivuosien jälkeen. 9. marraskuuta vuonna 1948 uuden seuran perustamisesta kiinnostuneet kokoontuivat Kaukaan kansakoululle. Kahdentoista nimiehdotuksen joukosta valittiin Saimaan Pallo.
Vuonna 1951 päätettiin aloittaa jääkiekkotoiminta, mutta vasta talvella 1953-1954 SaiPa aloitti jääkiekon. Samalla jääpallon pelaaminen lopetettiin joukkueessa. Jalkapalloa SaiPa pelasi vuoteen 1978 asti.
Ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa SaiPa pelasi Imatralla 4. helmikuuta.1954 Imatran Jyskettä vastaan. SaiPa voitti ottelun 3-8. Ensimmäisen kotiottelunsa SaiPa pelasi kymmenen päivää myöhemmin Lauritsalassa. Jyske haki revanssin 7-9. Samana talvena SaiPa pelasi myös kaksi muuta ottelua jotka molemmat päättyivät voittoihin.
Ensimmäiset kaudet maakuntasarjassa
SaiPa lähetti Vilho Pekkasen Suomen Jääkiekkoliiton vuosikokoukseen. Pekkonen kuuli englanninkielisestä The Hockey Handbookista jossa on ohjeet jääkiekon pelaamiseen ja harjoittelemiseen. Kirja käännettiin suomeksi ja tämän jälkeen SaiPa aloitti kovan harjoittelun ja harjoitteli jopa kovempaa kuin monet mestaruussarjajoukkueet.
Ensimmäisellä maakuntasarjakautenaan (2. divisioona) 1954-55 SaiPa voitti piirisarjansa ja otti muutaman voiton Suomen Cupissa. Seuraavana kesänä kotikenttä siirrettiin Kaukaan Abessinialle. Kentän nimeksi tuli Kiekkopuisto. Kaukalon vihkijäisissä SaiPa sai vastaansa Suomen A-maajoukkueen. Maajoukkue voitti ottelun 1-5.
Toisella kaudella SaiPan nousu Suomensarjaan jäi saavuttamatta huonon maalieron takia. Kolmannella kaudella tappiota ei tullut yhdessäkään pelissä, mutta nousu jäi jälleen haaveeksi, kun se hävisi 4-2 Riihimäen Pallonlyöjille.
Kaudella 1957-58 SaiPa onnistui nousemaan Suomensarjaan (1. divisioona). Kausi sujui jälleen ilman tappioita ja nousun mahdollisti karsinnassa vastaan tullut Joensuun Pallo-Toverit. SaiPa voitti 7-2. Samalla kaudella SaiPa voitti Suomen cupin hopeaa. Finaalissa Tampereen Ilves oli parempi lukemin 3-2. Finaalipaikka oli mahtava suoritus maakuntasarjalaiselta ja matkalla finaaliin kaatui muun muassa HIFK.
Seuraavalla kaudella SaiPa vietti 10-vuotisjuhlakauttaan ja pelasi Suomensarjassa sensaatiomaisesti. Jääkiekkoinnostus kasvoi kun SaiPa onnistui pääsemään mestaruussarjakarsintoihin. Karsinnoissa ennakkosuosikit kaatuivat ja SaiPa voitti karsintasarjan ja nousu jääkiekon pääsarjaan oli tosiasia. Samalla kaudella SaiPan harjoituksissa aloitti legendaarinen Lalli Partinen.
SM-sarjassa 10 vuotta putkeen ja mitali
SaiPa valmistautui mestaruussarjaan tarkoilla harjoitussuunnitelmilla, mutta sijoitus oli heikko ja takaisin Suomensarjaan tippuminen oli vain pisteen päässä. SaiPa pelasi ensimmäisen pääsarjaottelunsa Kiekkopuistossa 13. joulukuuta.1959 Rauman Lukkoa vastaan. Lukko voitti 3-7. SaiPan ensimmäisestä maalista vastasi Jorma Hietanen. Ensimmäisen pisteensä SaiPa otti HPK:ta vastaan (4-4) ja ensimmäisen voittonsa joukkue ryösti HJK:lta 5-3. SaiPa keräsi mestaruussarjan kovimman yleisömäärän joten raha-asiat olivat kunnossa.
1960-luvun SaiPa aloitti harjoitusottelulla Djurgårdenia vastaan. Varsinaista sarjakausi jouduttiin siirtämään myöhäisempään ajankohtaan leudon sään vuoksi. SaiPa pelasi hyvän alkukauden mutta huonon loppukauden ollen lopulta kahdeksas ja säilytti sarjapaikkansa. Seuraavalla kaudella SaiPan otteet olivat surkeita ja oli lopulta tasapisteissä TPS:n kanssa. Joukkueet pelasivat uusintaottelun jonka SaiPa voitti ja pysyi pääsarjatasolla. SaiPa ehdotti ottelua puolueettomalle kentälle mutta TPS halusi arpoa kotijoukkueen. SaiPa voitti arvonnan. Kolmaskaan kausi ei sujunut suunnitelmien mukaisesti. Viimeisissä otteluissa SaiPa sai hyvän loppukirin ja säilytti jälleen paikkansa.
25. huhtikuuta.1963 päätettiin rakentaa tekojäärata. Talkootyöllä tekojää valmistui kauden alkuun mennessä. Kenttä avattiin 23. lokakuuta nykyisen Kisapuiston paikalla.
Kausi 1963-64 sujui ilman pelkoa putoamisesta, sillä jo hyvä alkukausi riitti viidenteen sijaan. Seuraava kausi vaikutti SaiPan kannalta todella lupaavalta. Alkupuoliskon jälkeen SaiPa johti jo viidelle pisteellä koko sarjaa. Sen jälkeen huono tuuri alkoi, kun peräti viisi pelaajaa kutsuttiin maajoukkueleirille. Markku Eiskonen-Antti Ravi-Heikki Juselius -ketjun Eiskonen loukkaantui leirillä pahasti. Tämän jälkeen SaiPalle tuli kuuden ottelun tappioputki. Kausi päättyi viidennelle sijalle ja pronssimitali jäi vain yhden pisteen päähän. Suomen Cupissa joukkue otti toisen mitalinsa, kun se hävisi RU-38:lle 2-3 jatkoajalla.
Kaudella 1965-66 SaiPa otti toistaiseksi ainoan pääsarjamitalinsa: pronssin. Kauden avausottelussa syntyi myös kaikkien aikojen katsojaennätys (7244) Porin Karhuja vastaan. Kyseisellä kaudella kokeiltiin uudenlaista sarjamuotoa. Sarja jaettiin kahteen lohkoon. SaiPa sijoittui lohkonsa toiseksi ja pääsi jatkosarjaan. Tampereen Ilves oli jatkosarjassa ylivoimainen, mutta muista sijoista käytiin kovaa kamppailua. Kamppailu kääntyi SaiPan kolmanneksi sijaksi.
Kahden hyvän kauden jälkeen SaiPa pelasi keskikastissa. Kausi 1966-67 päättyi kuudennelle sijalle. 1. tammikuuta.1967 Lauritsala yhdistyi Lappeenrantaan ja tämän jälkeen SaiPa oli yhä vahvemmin koko Lappeenrannan alueen joukkue. Samalla kaudella aloitti myös huoltaja Markku Puroharju. "Makkara" työskentelee SaiPan huoltajana vielä nykyäänkin. Kaudella 1967-68 SaiPa sijoittui kuudenneksi.
Kausi 1968-69 oli 20-vuotisjuhlakausi sekä kymmenes kausi putkeen pääsarjatasolla. Kausi oli kuitenkin murheellinen. Joukkueen harjoittelu oli todella löysää ja 60-luku päättyi putoamiseen Suomensarjaan.
Vuoristorataa 1970-luvulla
Ensimmäinen SaiPan Suomensarjakausi kymmeneen vuoteen oli kaudella 1969-70. SaiPa oli itälohkonsa toinen ja pääsi karsintasarjaan, mutta HJK oli selvästi parempi. Seuraavalla kaudella kauteen panostettiin enemmän, mutta tällä kertaa SaiPa jäi karsintasarjan kolmanneksi. Kolmanteen Suomensarjakauteen SaiPa vahvistui jälleen huomattavasti. Samalla valmennus ja joukkueenjohto meni uusiksi. Sarjassa tuli vain yksi pistemenestys ja maaliero oli huima 145-28. Karsintasarjassa kaikki kymmenen peliä päättyi voittoihin ja Lappeenrannassa päästiin jälleen haistelemaan SM-sarjaa.
SM-sarjakausi 1972-73 alkoi jäähallin vihkijäisillä kun tekojää katettiin. SaiPa jäi kuitenkin SM-sarjan jumboksi. Toiseksi viimeiseen sijaan jäi matkaa jopa 20 pistettä. Suomensarjassa kausi sujui jälleen ilman tappioita vaikka kauteen lähdettiin lähes kokonaan omilla junioreilla. Karsintasarjassakaan tappioita ei tullut ja jälleen matka jatkui SM-sarjaan. SM-sarja päättyi kuitenkin toiseksi viimeiselle sijalle ja uuden sarjajärjestelmän vuoksi kaksi viimeistä putosi suoraan.
Suomensarjan nimi vaihtui 1. divisioonaksi. Karsintapaikka jäi haaveeksi kun SaiPa hävisi uusintaottelun karsintapaikasta. Kausi jäi monen mieleen joukkotappelusta Joensuussa. Tappeluun osallistuivat kaikki pelaajat sekä muutama katsoja. Toinen 1. divisioonakausi päättyi kolmanteen sijaan, kun Oulun Kärpät ja Vaasan Sport olivat liian kovia SaiPalle. Kaudella 1977-78 SaiPa pääsi liigakarsintoihin 1. divisioonan voitolla. Kaikki karsintaottelut kuitenkin päättyivät tappioon. 30-vuotisjuhlakaudella 1978-79 SaiPa voitti jälleen 1. divisioonan, mutta karsintasarja päättyi tiukkojen vaiheiden jälkeen pettymykseen.
Kaudella 1979-80 nousu SM-liigaan onnistui kun Alpo Suhonen siirtyi SaiPan valmentajaksi. Samalla kaudella aloitti huippuketju Petri Skriko-Heikki Mälkiä-Pentti Matikainen.
80-luku pääosin SM-liigassa
Logo vuosilta 1980–1992.
SaiPan sijoitus ensimmäisellä SM-liigakaudellaan 1980-81 oli kahdeksas eli kolmanneksi viimeinen. Samalla kaudella SaiPan paidassa pelasivat ensimmäiset amerikkalaisvahvistukset Stuart Ostlund ja Peter Scamurra. Petri Skriko varattiin NHL:ään.
Alpo Suhonen lähti SaiPan valmennuksesta ja uudeksi päävalmentajaksi tuli Pentti Matikainen. Kaudella 1981-82 aloitti myös SaiPa-legenda Ralph Cox. Hän oli SM-liigan pistepörssin neljäs ja ykkönen jäähytilastossa. SaiPa jäi kuitenkin pudotuspelien ulkopuolelle vain yhden maalin erolla. Sijoitus oli seitsemäs.
Kaudella 1982-83 SaiPa pelasi historiansa ensimmäiset pudotuspelinsä. Kuudennelta sijalta Tampereen Ilvestä vastaan pelannut SaiPa hävisi sarjan suoraan kahdessa ottelussa. Seuraavalla kaudella SaiPa asetti itselleen kovan tavoitteen: olla vähintään neljäs. Lopullinen sijoitus jäi tavoitteesta, sillä SaiPa oli kauden kuudes. Ralph Cox palasi SaiPaan välivuoden jälkeen kaudelle 1984-85. Kausi oli kuitenkin pettymys, mutta sarjapaikka säilyi karsintasarjan jälkeen. Kausi 1985-86 alkoi ilahduttavasti kun SaiPa hankki NHL:stä maajoukkuemaalivahdin Hannu Kamppurin. Tämäkin kausi oli siitä huolimatta pettymys ja tällä kertaa pudotus 1. divisioonaan tapahtui.
Putoamisen jälkeen seurasta lähti jopa 14 pelaajaa. 1. divisioonakausi päättyi viidennelle sijalle ja kautta pidettiin kaikilta osin ns. välivuotena. Seuraava 1. divisioonakausi 1987-88 päättyi sarjanousuun. SaiPa oli sarjan toinen. Kausi muistetaan kuitenkin ikävistä asioita, sillä ulkomaalaisvahvistus Tim Hrynewich löi ottelun jälkeen kättelyssä vastustajaa mailalla päähän. Hrynewich sai tempauksestaan viiden kuukauden pelikiellon ja sai seitsemän kuukauden ehdollisen vankeustuomion ja usiden tuhansien markkojen sakot.
Uusi SM-liigaan nousu kaudella 1988-89 oli värikäs. SaiPan sijoitus oli yhdeksäs mutta pelaajarintamalla tapahtui. TuTosta hankittu Steve Harrison jäi kiinni dopingista ja hyökkääjä Mikko Niemistä puukotettiin. Samalla kaudella SaiPa hankki Oulun Kärpistä Alain "Marion veli" Lemieux, mutta hän loukkaantui jo viiden pelin jälkeen.
Kaudella 1989-90 SaiPa oli kahdeksas. Ari Santanen aloitti SaiPassa ja Vesa Viitakoski valittiin vuoden tulokkaaksi. Kaudella 1990-91 SaiPa tavoitteli pudotuspelipaikkaa. Kovien vahvistuksien joukossa oli muun muassa Otakar Janecky. Nimimiesten joukkue floppasi kuitenkin pahasti ja joukkue putosi suoraan 1. divisioonaan. Samalla seuran talous oli jopa 1,5 miljoonaa markkaa miinuksella.
1991-1996 1.divisioonassa konkurssin partaalla
Kaudella 1991-92 SaiPa pelasi pitkästä aikaan 1. divisioonassa ja yleisö hylkäsi lappeenrantalaisseuran. Talous paheni entisestään ja seura irtisanoi joulutauolla kaikki sopimuksensa ja tarjosi pelaajille uusia sopimuksia joissa palkka oli puolitettu. Kausi päättyi taloudellisesti nollatulokseen ja sijoitus kuudes.
1990-luvun alku oli todellista kriisiaikaa SaiPalle ja talouden parantaminen oli tärkein tavoite, jotta perinteikäs joukkue ei joutuisi konkurssiin. Kaudella 1992-93 SaiPa oli 1. divisioonan seitsemäs ja talous koheni jopa puolella miljoonalla markalla.
Myös kausi 1993-94 paransi taloutta puolella miljoonalla markalla. SaiPa pääsi yrittämään liigakarsintaan ja oli sarjan toinen, joten nousua ei tapahtunut.
Kaudella 1994-95 yleisö löysi jälleen tiensä Kisapuistoon. Esimerkiksi KooKoo:ta vastaan yleisöä oli yli 3000. SaiPa nousu keväällä sarjan toiselta sijalta sarjan ykköstilalle. Pudotuspeleissä SaiPa voitto Järvenpään Haukat sekä Kiekko-67:n. Liigakarsinnoissa Ilves oli kuitenkin parempi. Jussi Markkanen pelasi nuorten MM-kisoissa, Ari Santanen voitti pistepörssin ja Tero Hämäläinen oli divarin maalikuningas.
Heikki Mälkiä aloitti SaiPan valmentajana kaudella 1995-96. SaiPa oli runkosarjan toinen ja pudotuspeleissä kaatuivat Kotkan Titaanit ja Kiekko-Karhut. Karsintasarjan 1. vaiheessa SaiPa voitti Hermeksen ja karsi liigajumbo TuToa vastaan. TuTo hävisi sarjan suoraan 3-0 ja SaiPa palasi SM-liigaan kriisivuosiensa jälkeen.
Pitkällä liigaputkella vain kolmet pudotuspelit
Ilves-SaiPa 3.2.2007. SaiPan pelaajat kuvassa Marko Ojanen (24), Joonas Rönnberg (21) ja Rob Zepp (maalivahti).
Kaudella 1996-97 SaiPa oli putoajasuosikki numero yksi. KalPa jäi kuitenkin SaiPan taakse ja karsi liigapaikastaan. SaiPan maalille palasi Jussi Markkanen ja joukkue teki jopa 700 000 markan voiton. SaiPa oli jälleen velaton seura.
Kausi 1997-98 oli SaiPalle iloinen. Se oli runkosarjan kuudes ja pudotuspeleissä vastaan tuli Tampereen Ilves. Ilves voitti kuitenkin sarjan suoraan 3-0. Joukkueen tärkein palanen oli huippuhyökkääjä Dale McTavish, joka voitti liigan maalipörssin.
Kautta 1998-99 pidetään SaiPan huikeimpana kautena. Runkosarjan kuudes sija toi vastaan Helsingin Jokerit. Ikimuistoisessa sarjassa SaiPa voitti suoraan 3-0. SaiPa sai pelata kaksi ensimmäistä peliään kotikentällään, koska Hartwall Areenalla oli muita tapahtumia. Kolmanteen peliin Helsinkiin matkasi tuhansia SaiPa-faneja seuraamaan historiallista ottelua. Toinen 1990-luvun suurseura TPS tuli vastaan välierissä. TPS oli totutun kova ja voitti suoraan 3-0. Pronssiottelussa SaiPalla oli mahdollisuus ottaa historiansa toinen mitalia, kun vastaan tuli HPK. Hämeenlinnassa pelattu ottelu päättyi kuitenkin HPK:n voittoon. Kautta muistellaan vieläkin kaiholla SaiPan keskuudessa vaikka mitali jäikin saavuttamatta.
Kausi 1999-2000 oli pettymys ja sijoitus oli yhdeksäs. Sitä seuraavalla kaudella SaiPa oli kymmenes ja kausi 2001-2002 oli todellinen rimanalitus, kun SaiPa jäi selvästi jumboksi.
Kausi 2002-2003 muistetaan mahtavasta alkukaudesta. SaiPan kotiotteluissa voittoja tuli toinen toisensa perään ja hieman ennen joulutaukoa SaiPa oli parhaimmillaan kolmas. Loppukauden romahdus oli kuitenkin niin paha, että lopullinen sijoitus 11, ja SaiPa jäi selvästi ulos pudotuspeleistä. Seuraavilla kahdella kaudella SaiPan kohtalona oli 12. sija. Jarmo Myllys pelasi viimeiset pelinsä SaiPassa näinä kausina.
Kaudella 2005-2006 SaiPa oli runkosarjan seitsemäs, vaikka SaiPa lähti kauteen lähes pienimmällä pelaajabudjetillä. Heikki Mälkiä luotsaaman joukkueen pelaajat nostivat selvästi tasoaan. Ensimmäisellä pudotuspelikierroksella vastaan tuli TPS Turusta. SaiPa voitti sarjan suoraan 2-0. Puolivälierissä HIFK oli parempi voitoin 4-2. HIFK voitti ensimmäiset kolme ottelua, mutta sen jälkeen SaiPan peli parani huomattavasti. Se riitti kuitenkin vain kahteen voittoon.
Kausi 2006-07 ja 2007-08 olivat varsin heikkoja, mutta jälkimmäisellä kaudella pudotuspelipaikka ei jäänyt kauas. Runkosarjan toiseksi viimeisellä kierroksella pelattiin tärkeä ottelu Kisapuistossa kymmenentenä olleen TPS:n kanssa. TPS kuitenkin voitti ottelun ja eteni pudotuspeleihin.
Kaudella 2008-09 SM-liiga jälleen avattiin. 60-vuotisjuhlakausi epäonnistui pahasti todella kovan loukkaantumissuman vuoksi. SaiPa sai play-outeissa vastaansa Rauman Lukon. Lukolle play-out -paikka oli paha pettymys, sillä se oli vielä viimeisellä kierroksella kiinni pudotuspelipaikassa. Pitkään otteluihin valmistautunut SaiPa voitti sarjan suoraan 3-0 pääosin entisen Lukko-hyökkääjä Shayne Toporowskin hyvillä pelisuorituksilla.
Kaudeksi 2009-10 SaiPa solmi yhteistyösopimuksen Mikkelin Jukureiden kanssa.[2]
Peliasu
SaiPa pelaa kotipelinsä kelta-mustalla paidalla, mustilla housuilla, kelta-mustilla sukilla sekä mustalla kypärällä. Vierasottelut SaiPa pelaa yleensä samalla asulla, mutta mikäli kotijoukkueella sattuisi olemaan keltainen kotipaita SaiPa pelaisi musta-keltaisella paidalla ja musta-keltaisilla sukilla.
Fanitoiminta
SaiPan kannustuslaulu ja maalilaulu on Osmo's Cosmoksen Lätkä lentää. Uusin versio levytettiin vuonna 2008, jossa ovat mukana myös Jouni Hynynen (Kotiteollisuus), Marko Annala (Mokoma) ja Antti Hyyrynen (Stam1na).
SaiPan cheerleadereina toimii Kisapuiston Kissat -tanssiryhmä, joka koostuu 16-25-vuotiaista tytöistä.[3]
Virallisena faniyhdistyksenä toimii vuonna 2005 perustettu SaiPaFanit ry. Ennen vuotta 2005 yhdistys tunnettiin nimellä SaiPa Fan Club.[4] Joukkuetta kannustaa myös Punaviivakerho. Kaudella 2008-2009 SaiPan fanit järjestivät kaksi tifoa. Ensimmäinen 5. joulukuuta SaiPa-Pelicans -ottelussa. Tifo koostui seisomakatsomon lippumerestä ja istumakatsomoiden mosaiikista.[5] Toinen tifo oli 3. tammikuuta lakana-tifo Heikki Mälkiän kunniaksi.
Merkittäviä pelaajia
Kapteenit
|
|
Jäädytetyt pelinumerot
- 3 Lalli Partinen
- 9 Petri Skriko
- 20 Heikki Mälkiä (käyttöoikeus pojallaan Simolla)
Maajoukkuepelaajat
Muita maineikkaita pelaajia
|
Palkitut
Lista pelaajista jotka ovat voittaneet jonkin SM-liigan tai 1. divisioonan palkinnoista SaiPassa pelatessaan.
Aarne Honkavaara -palkinto (Paras maalintekijä)
- 1997-1998 Dale McTavish
Jarmo Wasama -palkinto (Vuoden tulokas)
- 1980-1981 Petri Skriko
- 1989-1990 Vesa Viitakoski
Raimo Kilpiö -palkinto (Herrasmiespelaaja)
- 1962-1963 Pauli Hyväri
- 1964-1965 Antti Ravi
- 1983-1984 Petri Skriko (laitahyökkääjä)
- 2001-2002 Vladimir Machulda (laitahyökkääjä)
- 1992-1993 Jussi Markkanen (vuoden tulokas)
- 1994-1995 Ari Santanen (paras pistemies)
- 1994-1995 Tero Hämäläinen (paras maalintekijä)
- 1994-1995 Jyrki Silius (tehopelaaja)
- 1994-1995 Matti Nevalainen (herrasmiespelaaja)
- 1994-1995 Ilkka Kaarna (vuoden valmentaja)
- 1995-1996 Heikki Mälkiä (vuoden valmentaja)
Muita pelaajia
Petri Skrikon ohella uraa NHL:ssä ovat SaiPa-kasvateista luoneet Antti Aalto, Vesa Viitakoski ja Petteri Nokelainen.
SaiPan kannattajaklubin Punaviivakerhon vuonna 2006 valitsemaan seuran tähtikenttään kuuluvat maalivahti Markkasen, puolustaja Partisen ja hyökkääjä Skrikon ohella puolustaja Kai Tervonen sekä hyökkääjät Mika Kauppinen ja Jorma Hietanen.[6]
SaiPa kaudella 2009–2010
- (Tilanne 28. tammikuuta 2010.)[7]
Valmentajat 2009-2010
- Päävalmentaja Ari-Pekka Selin
- Valmentaja Ari Santanen
- Maalivahtivalmentaja Jarmo Myllys
- Apuvalmentaja Janne Mälkiä
- Fyysinen valmentaja Jorma Jaatinen
- Fyysinen valmentaja Vesa Toivola
- Fyysinen valmentaja Anu Lähteenaro-Toivola
- Joukkueenjohtaja Jukka Tuovinen
- Toimitusjohtaja Sami Koikkalainen
Päävalmentajat kausittain
|
|
^ Valmentaja vaihtunut kesken kauden.
Sijoitukset kausittain
O = Pelatut ottelut, V = Voitot, T = Tasapelit, H = Häviöt, TM = Tehdyt maalit, PM = Päästetyt maalit, P = Pisteet, SR = Sijoitus runkosarjassa, LS = Lopullinen sijoitus mahdollisen loppusarjan tai pudotuspelien jälkeen
| Kausi | O | V | T | H | TM | PM | P | SR | LS | Sarja |
| 1954–1955 | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | Maakuntasarja |
| 1955–1956 | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | Maakuntasarja |
| 1956–1957 | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | Maakuntasarja |
| 1957–1958 | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | Maakuntasarja |
| 1958–1959 | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | -- | Suomensarja ja SM-karsintasarja |
| 1959–1960 | 18 | 3 | 5 | 10 | 57 | 100 | 11 | 8 | SM-sarja | |
| 1960–1961 | 18 | 6 | 3 | 9 | 46 | 77 | 15 | 8 | SM-sarja | |
| 1961–1962 | 18 | 5 | 1 | 12 | 53 | 75 | 11 | 9 | SM-sarja | |
| 1962–1963 | 18 | 5 | 2 | 11 | 47 | 69 | 12 | 8 | SM-sarja | |
| 1963–1964 | 18 | 8 | 3 | 7 | 71 | 66 | 19 | 5 | SM-sarja | |
| 1964–1965 | 18 | 9 | 1 | 8 | 79 | 61 | 19 | 5 | SM-sarja | |
| 1965–1966 | 10 | 5 | 3 | 2 | 40 | 34 | 13 | 2 | SM-sarja, Alkulohko A | |
| 1965–1966 | 10 | 5 | 0 | 5 | 29 | 30 | 10 | 3 | SM-sarja, ylempi loppusarja | |
| 1966–1967 | 22 | 13 | 1 | 8 | 92 | 73 | 27 | 6 | SM-sarja | |
| 1967–1968 | 20 | 8 | 3 | 9 | 76 | 75 | 19 | 6 | SM-sarja | |
| 1968–1969 | 22 | 5 | 4 | 13 | 59 | 90 | 14 | 11 | SM-sarja | |
| 1969–1970 | 14 | 10 | 1 | 3 | 107 | 44 | 21 | 2 | Suomensarjan itälohko | |
| 1969–1970 | 5 | 3 | 0 | 2 | 26 | 16 | 6 | 3 | Mestaruussarjan karsintasarja | |
| 1970–1971 | 14 | 10 | 0 | 4 | 86 | 34 | 20 | 2 | Suomensarjan itälohko | |
| 1970–1971 | 5 | 3 | 0 | 2 | 37 | 15 | 6 | 3 | Mestaruussarjan karsintasarja | |
| 1971–1972 | 14 | 13 | 1 | 0 | 145 | 28 | 27 | 1 | Suomensarjan itälohko | |
| 1971–1972 | 10 | 10 | 0 | 0 | 100 | 25 | 20 | 1 | Mestaruussarjan karsintasarja | |
| 1972–1973 | 36 | 1 | 1 | 34 | 100 | 274 | 3 | 10 | SM-sarja | |
| 1973–1974 | 14 | 14 | 0 | 0 | 116 | 36 | 28 | 1 | Suomensarjan itälohko | |
| 1973–1974 | 10 | 8 | 2 | 0 | 81 | 26 | 18 | 1 | Mestaruussarjan karsintasarja | |
| 1974–1975 | 36 | 9 | 5 | 22 | 103 | 204 | 23 | 9 | SM-sarja | |
| 1975–1976 | 36 | 23 | 4 | 9 | 190 | 141 | 50 | 3 | I-divisioona | |
| 1976–1977 | 36 | 25 | 4 | 7 | 230 | 111 | 54 | 3 | I-divisioona | |
| 1977–1978 | 36 | 25 | 3 | 8 | 197 | 118 | 53 | 1 | I-divisioona | |
| 1977–1978 | 6 | 0 | 0 | 6 | 22 | 53 | 0 | 5 | SM-liigan karsintasarja | |
| 1978–1979 | 36 | 25 | 4 | 7 | 218 | 121 | 54 | 1 | I-divisioona | |
| 1978–1979 | 6 | 3 | 0 | 3 | 22 | 29 | 6 | 3 | SM-liigan karsintasarja | |
| 1979–1980 | 36 | 26 | 2 | 8 | 243 | 112 | 54 | 2 | I-divisioona | |
| 1979–1980 | 6 | 4 | 1 | 1 | 45 | 27 | 9 | 1 | SM-liigan karsintasarja | |
| 1980–1981 | 36 | 11 | 4 | 21 | 128 | 187 | 26 | 8 | SM-liiga | |
| 1981–1982 | 36 | 15 | 5 | 16 | 146 | 150 | 35 | 7 | SM-liiga | |
| 1982–1983 | 36 | 16 | 5 | 15 | 150 | 153 | 37 | 6 | 6 | SM-liiga |
| 1983–1984 | 37 | 11 | 4 | 22 | 121 | 184 | 26 | 8 | SM-liiga | |
| 1984–1985 | 36 | 11 | 3 | 22 | 127 | 199 | 25 | 9 | SM-liiga | |
| 1985–1986 | 36 | 7 | 2 | 27 | 98 | 169 | 16 | 10 | SM-liiga | |
| 1986–1987 | 44 | 23 | 5 | 16 | 205 | 201 | 51 | 5 | I-divisioona | |
| 1987–1988 | 44 | 30 | 3 | 11 | 239 | 169 | 63 | 2 | I-divisioona | |
| 1988–1989 | 44 | 15 | 1 | 28 | 171 | 247 | 31 | 10 | SM-liiga | |
| 1989–1990 | 44 | 20 | 1 | 23 | 172 | 205 | 41 | 8 | SM-liiga | |
| 1990–1991 | 44 | 15 | 2 | 27 | 164 | 217 | 32 | 12 | SM-liiga | |
| 1991–1992 | 44 | 19 | 4 | 21 | 176 | 154 | 42 | 6 | I-divisioona | |
| 1992–1993 | 44 | 20 | 4 | 20 | 181 | 190 | 44 | 7 | I-divisioona | |
| 1993–1994 | 46 | 23 | 10 | 13 | 199 | 160 | 56 | 3 | I-divisioona | |
| 1993–1994 | 6 | 3 | 0 | 3 | 24 | 22 | 6 | 2 | SM-liigan karsintasarja | |
| 1994–1995 | 46 | 34 | 0 | 12 | 241 | 137 | 68 | 1 | 2 | I-divisioona |
| 1995–1996 | 44 | 28 | 4 | 12 | 187 | 124 | 60 | 2 | 1 | Fazer-liiga |
| 1996–1997 | 50 | 13 | 8 | 29 | 118 | 181 | 34 | 11 | SM-liiga | |
| 1997–1998 | 48 | 21 | 7 | 20 | 135 | 142 | 49 | 6 | 7 | SM-liiga |
| 1998–1999 | 54 | 25 | 4 | 25 | 141 | 153 | 54 | 6 | 4 | SM-liiga |
| 1999–2000 | 54 | 16 | 13 | 25 | 154 | 185 | 45 | 9 | SM-liiga | |
| 2000–2001 | 56 | 24 | 3 | 29 | 152 | 154 | 51 | 10 | SM-liiga | |
| 2001–2002 | 56 | 14 | 1 | 41 | 124 | 202 | 31 | 13 | SM-liiga | |
| 2002–2003 | 56 | 19 | 6 | 31 | 134 | 172 | 48 | 11 | SM-liiga | |
| 2003–2004 | 56 | 13 | 5 | 38 | 127 | 194 | 36 | 12 | SM-liiga | |
| 2004–2005 | 56 | 18 | 0 | 38 | 145 | 195 | 52 | 12 | SM-liiga | |
| 2005–2006 | 56 | 23 | 12 | 21 | 149 | 130 | 87 | 7 | 7 | SM-liiga |
| 2006–2007 | 56 | 20 | 8 | 28 | 150 | 181 | 72 | 11 | SM-liiga | |
| 2007–2008 | 56 | 15 | 12 | 29 | 115 | 155 | 62 | 11 | SM-liiga | |
| 2008–2009 | 58 | 17 | 7 | 34 | 138 | 174 | 62 | 14 | 12 | SM-liiga |
Seuraennätykset
Ennätyksissä huomioitu vain pääsarjassa tapahtuneet suoritukset.[8]
Tulosennätykset
- Suurin kotivoitto: SaiPa - HJK 14-1, 15.12.1964
- Suurin kotitappio: SaiPa - Tappara 4-16, 3.12.1972
- Suurin vierasvoitto: WU - SaiPa 1-11, 22.12.1963
- Suurin vierastappio: Tappara - SaiPa 16-1, 11.2.1975
Pelaajaennätykset
- Eniten maaleja yhdessä kaudessa: 29, Vladimir Machulda, 2000-2001
- Eniten syöttöjä yhdessä kaudessa: 39, Otakar Janecky, 1990-1991
- Eniten pisteitä yhdessä kaudessa: 60, Otakar Janecky, 1990-1991
- Eniten maaleja yhdessä ottelussa: 4, Jorma Hietanen, SaiPa - HJK, 28.11.1965
- Eniten syöttöjä yhdessä ottelussa: 4, Petri Skriko, SaiPa - Kärpät, 8.3.1984
- Eniten pisteitä yhdessä ottelussa: 6, Petri Skriko, SaiPa - HPK, 30.10.1983
Eniten yhdellä kaudella
- Voittoja: 25, 1998-1999 (54 ottelua, voittoprosentti 46,3 %)
- Tasapelejä: 13, 1999-2000 (54 ottelua, tasapeliprosentti 24,1 %)
- Tappioita: 41, 2001-2002 (56 ottelua, tappioprosentti 73,2 %)
- Tehtyjä maaleja: 172, 1989-1990 (44 ottelua, keskiarvo 3,9 maalia/ott)
- Päästettyjä maaleja: 274, 1972-1973 (36 ottelua, keskiarvo 7,6 maalia/ott)
- Pisteitä: 87, 2005-2006 (56 ottelua, keskiarvo 1,55 pts/ott)
Yleisöennätykset
- Suurin yleisömäärä: 7244, SaiPa - Karhut, 6.11.1965
- Pienin yleisömäärä: 882, SaiPa - TuTo, 9.3.1975
Lähteet
- ↑ Liiga-SaiPa Oy Saipan kotisivut. Viitattu 4.4.2009.
- ↑ SaiPa ja Jukurit yhteistyöhön 15.05.2009. SaiPa.fi. Viitattu 15. toukokuuta 2009.
- ↑ Cheerleaderit SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
- ↑ SaiPaFanit ry SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
- ↑ Tifo 5.12. SaiPan kotisivut. Viitattu 15.4.2009.
- ↑ Ilta-Sanomat 28.11.2006, SaiPan tähtikenttä (s. 25)
- ↑ SaiPa 2009–2010 SaiPa. Viitattu 14.10.2009.
- ↑ Seuraennätykset SaiPan kotisivut. Viitattu 14.4.2009.
Aiheesta muualla
- SaiPan virallinen sivusto
- SaiPa jääkiekon SM-liigan sivustolla
- SaiPan juniorisivusto
- SaiPaFanit-kannattajayhdistyksen sivusto
- Idän Ihme – epävirallinen sivusto
SaiPa
.
