Wikipedia

Sivistyssanat ovat tieteellisen, teknisen tai ammatillisen erityisalueen lainasanoja, jotka on lainattu kieleen vieraista kielistä siksi, ettei omassa kielessä ole ollut vastaavaa tai sanojen paremman ammatillisen statusarvon vuoksi. Alun perin sivistyssanaksi kutsuttiin pelkästään niin sanotuista sivistyskielistä kuten kreikasta ja latinasta lainattuja sanoja. Sivistyssanakirja on nimityksenä harhaanjohtava sikäli, että se tyypillisesti sisältää muitakin lainasanoja.

Nykyään sivistyssana-termiä ei useinkaan suositella käytettäväksi Suomessa.^lähde? Termin katsotaan tukevan asennetta, jonka mukaan valtakielten matkiminen on sivistystä. Myös sivistyssanakirjat ovat kohdanneet arvostelua nimensä vuoksi. Sen sijaan suositellaan käytettäväksi nimitystä vierassanakirja, vaikka tämä käsitteenä sisältääkin myös lainatut nuorison puhekielen sanat. Puhekieli ei kuitenkaan kuulu varsinaiseen kirjoitettuun kieleen, joten sivistyssanakirjojen nimittäminen vierassanakirjoiksi ei kaiketi hämärtäisi niiden tarkoitusta.

Sivistyssanojen käyttö

Luonteva sivistyssanojen käyttö edellyttää, että käytölle on olemassa jokin selkeä ja kiistaton peruste. Esimerkiksi jollekin sivistyssanalle ei ole olemassa omakielistä vastinetta, jolloin tunnetun sivistyssanan käyttö saattaa olla ainoa käytännöllinen tapa ilmaista asia. Omakielinen vastine saattaa olla unohtunut, jolloin sivistyssana on ainoa mieleen tuleva. Omakielisen vastineen tarkka määritelmä saattaa poiketa sivistyssanan määritelmästä, jolloin sivistyssana voi olla tarkkuutensa vuoksi sopivampi. Sivistyssana voi olla myös heikon väittelijän tehokeino, jolloin sivistyssanan avulla yritetään hämätä vastapuolta tarvitsematta turvautua valheisiin.

Sivistyssanoja käytetään toisinaan myös kosmeettisena keinona puheen ylevöittämiseksi, jolloin "tylsän tavanomaisesta ilmaisusta" tuleekin "banaali ja triviaali ekspressio". Toisaalta joidenkin vierassanojen kohdalla kotimaisen vastineen käyttäminen voi kuulostaa asiantuntevammalta. Näin on esimerkiksi monien englanninkielisten tietoteknisten termien kohdalla, joiden nimittäminen sivistyssanoiksi on kyseenalaista. Etenkin nuorison keskuudessa nk. finglismi (englannin ja suomen kielten sanojen sekoittaminen puhuessa) on varsin tavallista josta puolestaan jotkut kielitieteilijät ovat huolissaan pelätessään puhekielen rapistumista. Esimerkiksi serveriltä downloadaaminen ei välttämättä kuulosta "sivistyneemmältä" kuin palvelimelta imuroiminen.

Aiheesta muualla

• Jukka Korpela: Pienehkö sivistyssanakirja
• Kalevi Koukkunen: 120 vuotta sivistyssanakirjoja (PDF-tiedosto)
• Kaksi vankkaa vierassanojen aittaa Helsingin Sanomat 21.10.2001